Maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupa, Kannus.

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 169/2012/1 Dnro LSSAVI/40/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupa, Kannus. Piia ja Veijo Hernesniemi Toholammintie Kannus ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa. Tilalla on nykyisin 150 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 56 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi eläinsuoja, johon tulee tilat 40 hieholle ja 56 vasikalle (alle 6 kk). Nykyiseen navettaan tulee tilat 150 lypsylehmälle. Tilan eläinmäärä ei muutu nykyisestä eläinmäärästä. Ympäristölupaa haetaan 150 lypsylehmälle, 40 hieholle ja 56 vasikalle (alle 6 kk). Nykyinen navetta ja rakennettava eläinsuoja sijaitsevat Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylässä tilalla Alakangas RN:o 153:0. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntänyt ympäristöluvan 130 lypsylehmälle, 72 hieholle ja 56 vasikalle (alle 6 kk). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomainen on todennut lausunnossaan, että eläinmääräsuhteita voidaan muuttaa navetassa valvonnallisesti siten, että uudet eläinmäärät ovat 150 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 56 vasikkaa (alle 6 kk). Muutetuilla eläinmääräsuhteilla lannan varastotilavuutta tarvitaan sama määrä. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Keski- Pohjanmaan maakuntakaavassa toiminta sijaitsee Lestijokilaakson alueella, joka on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi ja jonka suunnittelumääräyksenä on, että alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen ja rakennettava eläinsuoja sijaitsevat Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylässä noin 3,3 km:n etäisyydellä Kannuksen keskustasta kaakkoon. Eläinsuojien lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta ja osittain metsäaluetta. Lähimmät kahdeksan naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 70 metrin (tyhjillään), noin 85 metrin (2 kpl), noin 90 metrin (vapaaajanrakennus), noin 120 metrin, noin 140 metrin (2 kpl) ja noin 150 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta. Noin 115 metrin etäisyydellä sijaitseva asuinrakennus on luvanhakijan omistuksessa. Noin metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta sijaitsee 14 naapurin asuinrakennusta. Näistä noin 200 metrin etäisyydellä sijaitseva rakennus on vapaaajanrakennus. Noin 250 metrin etäisyydellä sijaitsevalla naapurilla on maidontuotantotila. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 350 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta. Lähimmät kuusi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 120 metrin (vapaa-ajanrakennus), noin 130 metrin (tyhjillään), noin 150 metrin, noin 160 metrin ja noin 170 metrin (2 kpl, joista toinen luvanhakijan omistuk-

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 sessa) rakennettavasta eläinsuojasta. Noin metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta sijaitsee 17 naapurin asuinrakennusta. Näistä noin 180 metrin etäisyydellä sijaitseva rakennus on vapaaajanrakennus. Noin 220 metrin etäisyydellä sijaitsevalla naapurilla on maidontuotantotila. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 350 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetasta. Eläinsuojien sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Hietakangas, sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä. Lähin vesistö, Lestijoki, sijaitsee noin 230 metrin etäisyydellä nykyisestä eläinsuojasta ja noin 220 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 150 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 56 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi eläinsuoja, johon tulee tilat 40 hieholle ja 56 vasikalle (alle 6 kk). Nykyiseen navettaan tulee tilat 150 lypsylehmälle. Tilan eläinmäärä ei muutu nykyisestä eläinmäärästä. Hakemuksen mukaan hiehojen ja vasikoiden siirto rakennettavaan eläinsuojaan pienentää eläintiheyttä ja parantaa mm. vasikoiden olosuhteita merkittävästi. Navetan sisällä vapautuvat tilat käytetään lehmien hoito- ja poikimakarsinoina, joita tarvitaan nykyistä enemmän. Tilalla tuotetaan maitoa noin 1,4 milj. kg vuodessa. Käyttövesi toimintaan otetaan Kannuksen vesiosuuskunnalta. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisen navetan ja rakennettavan eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla syntyvä lietelanta separoidaan. Rakennettavasta eläinsuojasta liete siirretään pudotuskaivoon ja pudotuskaivosta maanalaista putkea pitkin pumppaussäiliön (noin 80 m 3 ) kautta separaattorille. Nykyisestä navetasta liete johdetaan pudotuskaivon kautta pumppaussäiliöön (noin 80 m 3 ) ja pumppaussäiliöstä separaattorille. Separoidun lietelannan neste johdetaan varastoitavaksi lietesäiliöön. Kuivajae varastoidaan suoraan kontissa, joka sijaitsee separointilaitteen alapuolella. Kuivajae kuljetetaan kontissa ja varastoidaan etälietesäiliön yhteydessä sijaitsevissa laakasiiloissa, jotka muutetaan kuivalantalaksi. Hakemuksen mukaan muodostuvan kuivajakeen osuus on noin 30 % ja nestemäisen osan noin 70 %. Nykyisen navetan yhteydessä on noin m 3 :n kupolikatteella katettu lietesäiliö. Tilalla on lisäksi käytössä noin m 3 etälietesäiliö, joka sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta etelään (tilalla Alakangas RN:o 153:0). Yhteensä tilalla on lietesäiliötilavuutta lietekuilujen tilavuus

4 4 (noin 750 m 3 ) ja pumppaussäiliön tilavuus (noin 80 m 3 ) mukaan luettuna noin m 3. Lähellä etälietesäiliötä sijaitsevia nykyisiä laakasiiloja (tilalla Alakangas RN:o 153:0 ja Rupsankuikka RN:o 18:145) tullaan käyttämään separoidun lietelannan kuiva-aineen varastointiin. Laakasiilojen tilavuus on noin m 3 (42 m x 16 m, reunojen korkeus 2,5 m). Laakasiilojen väliseinä poistetaan ja laakasiilojen ulkopuolelle rakennetaan tiivispohjainen kuormauslaatta. Laakasiilot varustetaan vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 150 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet (noin 20 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Navetan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivojen (3 kpl) kautta imeytyskenttään. Hakemuksen mukaan eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon vuoden 2012 loppuun mennessä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 178,6 ha, josta omaa peltoa noin 43,84 ha, vuokrapeltoa noin 89,02 ha ja sopimuspeltoa noin 45,74 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levityksestä 60 % tapahtuu viikkojen aikana, 30 % viikkojen aikana ja 10 % viikkojen aikana. Laidunnus Tilalla on tulevan eläinsuojan valmistumisen jälkeen mahdollista laiduntaa hiehoja (40 kpl) ja vasikoita (56 kpl). Laidunalaa on 4,12 ha ja eläimiä pidetään laitumella 5 kk vuodessa. Eläimet pidetään laidunkaudella öisin sisällä. Vesihuolto laitumelle järjestetään erillisellä juottovaunulla. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Säilörehun varastointi Jätteet Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi laakasiiloihin ja noin 250 tonnia/vuosi pyöröpaaleihin. Tilakeskuksen yhteydessä sijaitsevista laakasiiloista säilörehun puristeneste johdetaan umpikaivoihin (2 kpl, noin 3 m 3 /umpikaivo). Umpikaivot ovat katettu betonikannella. Umpikaivoista puristeneste siirretään lietesäiliöön tai levitetään kasvukaudella pelloille. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 6 t/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet kuten muovit (noin 2 t/vuosi) toimitetaan jätehuoltolaitokselle Kok-

5 5 kolaan, jäteöljyt (noin 0,5 t/vuosi), akut (60 kg/vuosi) ja loisteputket (20 kg/vuosi) keräyspisteeseen Kannukseen, metalliromu (3 t/vuosi) Kuusakoski Oy:lle Kalajoelle ja rehujäte (0-5 t/vuosi) separointijätesiiloon. Polttoainesäiliöt ja kemikaalit Tilalla otetaan käyttöön kaksi uutta polttoainesäiliötä, noin litraa ja noin litraa. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Polttoainesäiliöt sijoitetaan betonilaatan päälle. Tilalla käytetään pesuaineita noin 400 litraa vuodessa. Kasvinsuojeluaineet hankitaan aina käyttökausittain suunnitellusti. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalta haetaan maito joka toinen päivä, teuraskuljetuksia on keskimäärin 1-2 kertaa kuukaudessa ja ostorehuja tuodaan tilalle 1-2 kertaa kuukaudessa. Kesäaikana rehuntekoaikana on traktoriliikennettä. Rehua tuodaan tilakeskuksessa sijaitseviin rehusiiloihin. Lietettä siirretään joko rekalla (34 m 3 ) tai traktorin vaunulla (10 m 3 ) suoraan pellolle ja talvella joka toinen kuukausi etälietesäiliöön. Muu liikenne on normaalia maatilan liikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tilalla on investoitu voimakkaasti lannan käsittelyyn ja siirtoon, liete separoidaan, lietteen nesteosa siirretään pääosin rekalla joko pellolle tai etälietesäiliöön. Levityskalustolla pyritään liikkumaan yleisillä teillä mahdollisimman vähän. Tilalla on myös itse kulkeva ja lietteen kasvustoon sijoittava levitysyksikkö. Tilakeskuksessa sijaitseva lietesäiliö on katettu ja kaikki lietteen siirtopumppaus tapahtuu suljetulla kierrolla siten, että hajuhaittoja muodostuu mahdollisimman vähän. Toiminnalle aikaisemmin käsitellyn ympäristöluvan käsittelyn aikana keväällä 2010 on suoritettu kysely Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta maatilan ympäristössä alle 300 metrin säteellä asuville kiinteistöille maatilan aiheuttamien hajurasitteiden selvittämiseksi. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvaa hajurasitetta ei pidetty kohtuuttomana ja eläinsuojan toimintaa pidettiin hyvänä, esimerkillisenä ja naapurit hyvin huomioon ottavana. Yksi naapuri piti hajuhaittoja toistuvina (noin 300 metrin etäisyydellä) ja heidän toimintoja rajoittavana. Nykyisessä navetassa on koneellinen ilmanvaihto ja poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Myös rakennettavaan eläinsuojaan tulee koneellinen ilmavaihto ja poistoilmahormit sijoittuvat eläinsuojan katolle.

6 ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA 6 Tilan toiminnallista riskiä voidaan pienentää osin ulkopuolisen työvoiman käytöllä. Tilalla on päivitetty pelastussuunnitelma mahdollisen tulipalon varalle. Henkilökunnan toimintavalmiutta ylläpidetään koulutuksella ja eri tilanteita harjoittelemalla. Tilalla on tarvittava määrä alkusammutuskalustoa. Tilalla on myös maidontuotannon laatukäsikirja, josta löytyy etukäteen pohdittuja toimintatapoja ja yhteystietoja häiriötilanteita varten. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kannuksen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kannuksen kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Lestijoki sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kannuksen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kannuksen kaupunginhallitus ja ympäristönsuojeluviranomainen eivät ole antaneet lausuntoa määräpäivään mennessä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maatalouden ja vesiensuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että nykyisestä navetasta ja rakennettavasta kasvattamosta on matkaa Lestijokeen noin 220 metriä. Peruskartassa on rakennuspaikan korkeuden kiintopiste 56,7 m ja Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksen vesistöyksikkö on antanut jokivarteen tälle kohdalle rakentamiskorkeussuositukseksi N60+45,80 metriä eli kyseessä oleva paikka on selvästi suosituksen yläpuolella, joten rakennuspaikalla ei ole tulvavaaraa. Investoinnin jälkeen koko maatilan eläinyksikkömäärä (ympäristölupatarkoituksiin) on noin 1190, jonka vähimmäisetäisyys suositus lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 290 metriä ja normaaleissa olosuhteissa noin 315 metriä. Lähimmät asuintalot, joissa asutaan vakitui-

7 7 sesti, sijaitsevat kaakossa noin 150 metrin päässä ja pohjoisessa sekä koillisessa noin 200 metrin päässä rakennettavasta tuotantorakennuksesta. ELY keskus katsoo kuitenkin, että nyt tehtävä investointi ei kohtuuttomasti lisää hajurasitteita naapureille. Edellä mainituista syystä ELY -keskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Nykyisen navetan yhteydessä on noin 1124 m 3 :n katettu lietesäiliö. Lisäksi tilalla on käytössä noin 2071 m 3 (nettotilavuus) etälietesäiliö, joka sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta etelään. Lähellä etälietesäiliöitä sijaitsevia nykyisiä laakasiiloja tullaan käyttämään separoidun lietelannan kuiva-aineen varastointiin. Laakasiilojen tilavuus on noin 1680 m 3. Yhteensä tilalla on lietesäiliötilavuutta lietekuiluineen 3945 m 3. Eläimistä muodostuu lantaa, maitohuoneen- ja eläintilojen pesuvedet huomioon otettuna noin 4650 m³. ELY -keskus katsoo, että separoinnilla voidaan vähentää lietetilavuutta enintään 15-20%:a, joten ELY -keskus katsoo, että nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy. Hakemuksen mukaan hakijalla on peltoa viljelyksessä 175 ha. Ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 taulukon 5 mukaan hakijalla täytyisi olla käytettävissään lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään noin 140 ha. ELY -keskus katsoo, että hakijalla on riittävästi lannan levityspinta-alaa. ELY -keskus katsoo myös, että eläinsuojan, konehallien ja säilörehusiilojen etelä- ja kaakkoispuolella sijaitseva metrin levyinen havumetsäkaistale on säilytettävä suojametsänä. Suojametsää tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Suojametsä tulee säilyttää havupuuvaltaisena ympärivuotisen suojavaikutuksen takaamiseksi. Lisäksi ELY - keskus katsoo, että koska säilörehusiiloista lähimmän naapurin asuintaloon on matkaa vain noin 60 metriä, täytyy säilörehusiilojen lähialueen yleiseen siisteyteen kiinnittää erityistä huomiota. Tuorerehuaumat on varastointiaikana katettava tiiviisti, pilaantunut säilörehu on mahdollisimman nopeasti poistettava alueelta, tyhjät säilörehusiilot on puhdistettava rehujätteistä välittömästi ja käytetyt säilörehumuovit on poistettava alueelta heti käytön jälkeen. Kun tuotantorakennus tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELYkeskuksella ole muuta erityistä huomautettavaa vasikka- ja hiehokasvattamon rakentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. AA: t toteavat muistutuksessaan mm. seuraavaa: 1. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen mukaiset hajuhaittojen vähentämistä, lannan käsitte-

8 8 lyä, suojametsää, eläinsuojan ja lantaloiden rakenteita ym. koskevat lupamääräykset sisällytetään uuteen ympäristölupaan. 2. Uuteen ympäristölupaan sisällytetään erityisesti hajuhaittojen vähentämistä ja lannan käsittelyä koskevat seuraavat lupamääräykset a. Eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt katetaan kiinteällä katteella. Pumppusäiliöt ja lietesäiliön pudotuskaivo on katettava kiinteällä katteella. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Tuorerehuaumat on varastointiaikana katettava tiiviisti. b. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siisteinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisena. Eläinsuojan poistoilma on johdettava ulos katon harjalta. Eläinsuojan, lantaloiden ja tuorerehusiilon ympäristö ja kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Tyhjennetyt tuorerehusiilot on välittömästi puhdistettava rehujätteistä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. c. Lannan kesäaikainen levittäminen välisenä aikana on kielletty Lestijoen ja Kannus-Toholampi-maantien (seututie 775) välisillä pelloilla. Lantaa voidaan levittää keväällä ja syksyllä kyseiselle peltoalueelle, mikäli se mullataan välittömästi, viimeistään 4 tunnin kuluttua levityksestä. Muutoin muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. d. Lanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitys lauantaisin klo 15 jälkeen sekä sunnuntaisin ja juhlapyhinä on kielletty. e. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. f. Lietelanta on separoitava siten, että separointi suoritetaan erillisessä rakennuksessa suljetussa tilassa. Separointiyksikön ovet on oltava suljettuna separoinnin aikana. Separointiyksikön lattia- ja alaseinämateriaalit on oltava vesitiivistä betonimateriaalia ja lattian kaadot on suunniteltava siten, että vuotoja ympäristöön ei pääse tapahtumaan separointiyksikön häiriötilanteessakaan. Erotettu kuiva-aine on siirrettävä välittömästi separointiyksikköön sijoitettuun

9 9 tiiviiseen kuljetusvaunuun ja vaunu on tyhjennettävä etäkuivalantaloihin määräajoin. Kuiva-aine on kuljetuksen ajaksi peitettävä tiiviisti. Nestemäinen osa on johdettava välittömästi lietesäiliöön suljetun kierron mukaisella putkiyhteydellä. Uudesta eläinsuojasta liete on pumpattava maanalaista putkea pitkin maanalaiseen säiliöön. g. Eläinsuojan etelä- ja kaakkoispuolella sijaitseva noin metrin levyinen havumetsäkaistale on säilytettävä suojametsänä. Suojametsää tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Suojametsä tulee säilyttää havupuuvaltaisena ympärivuotisen suojavaikutuksen toteuttamiseksi. h. Eläinsuojien pohjarakenteet, lannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet, lantalat ja umpisäiliöt on oltava rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista. Muutoin eläinsuojien ja lantaloiden rakenteissa sekä lannan varastoinnissa määrätään aikaisemman edellä mainitun lupapäätöksen kohdan 1 mukaiset lupamääräykset mahdollisilla uuden hankkeen teknisestä rakenteesta johtuvilla muutoksilla. Lietteen ulkovarastointi on kielletty. i. Lannan ja lietteen kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa tai lietettä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannan ja lietteen kuormausta ja käsittelyä ei saa suorittaa avoimessa tilassa. 3. Lehmien laiduntamisen on tapahduttava ainoastaan tilan Alakangas RN:o 153:0 alueella. 4. Eläinsuojan poistoilman osalta annetaan lupaviranomaisen harkinnan mukaiset määräykset siten, että kohtuullisin keinoin poistoilman aiheuttama hajuhaitta saadaan mahdollisimman vähäiseksi. 5. Mahdollisia muita hajuhaitan estäviä määräyksiä sisällytetään lupaan lupaviranomaisten harkinnan mukaisesti. Muistutuksen perusteluina todetaan mm. seuraavaa: Luvanhakijoiden maatilan talouskeskus sijaitsee talouskeskuksessa pidettävään eläinmäärään nähden pienellä alueella, jonka läheisyydessä on runsaasti maatilatalouteen liittymätöntä omakotitaloasutusta. Muistuttajien omistama tila on maatilatalouden harjoittamisesta aiheutuvien haittojen vaikutusalueella. Kun otetaan huomioon, että luvanhakijat ovat vuokranneet tilan RN:o 18:140 peltoalueet, luvanhakijoiden maatilakokonaisuus on muistuttajien tilan välitön naapuri, jossa luvanhakijoiden vuokraama peltoalue on lähimmillään vain muutamien metrien päässä

10 10 muistuttajien omakotitalosta. Edellä mainituista syistä ympäristöluvan ehdoissa on kiinnitettävä erityistä huomiota naapureille aiheutuvien hajuhaittojen mahdollisimman tehokkaaseen estämiseen. Muistuttajat pitävät oikeana ja kohtuullisena sitä, että nyt kysymyksessä olevan hakemuksen johdosta myönnettävään ympäristölupaan otetaan samat naapureille aiheutuvia haittoja ja erityisesti lietteen sekä lannan käsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja ehkäisevät ja vähentävät lupamääräykset kuin mitä myönnetyssä ympäristöluvassa on lupamääräyksinä. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi olisi pyrittävä saamaan eläinsuojan poistoilmasta aiheutuva hajuhaitta mahdollisimman vähäiseksi. Muistuttajat jättävät lupaviranomaisen harkintaan, millaisilla kohtuullisia keinoja sisältävillä lupamääräyksillä voitaisiin edellä mainittuun tavoitteeseen päästä sekä pyytävät lupaviranomaista sisällyttämään lupaan tältä osin oikeaksi harkitsemansa lupamääräykset. Muut mahdolliset hajuhaittaa estävät lupamääräykset jätetään lupaviranomaisen harkintaan. Muistuttajat tuovat esiin, että he eivät vastusta ympäristölupahakemusta, mikäli ympäristölupaan sisällytetään edellä mainitut lupaehdot toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetusta lausunnosta ja jätetystä muistutuksesta. Hakija toteaa vastineessaan mm. seuraavaa: Nykyisen eläinmäärän pitoa varten tilalla on tehty erillinen hajukuormamittaus. Hanke, johon haettu ympäristölupa kohdentuu, eläinmäärä ei kasva voimassa olevan luvan eläinmääristä. Nykytilanteeseen verrattuna olosuhteiden parantumisen kautta mahdolliset vaikutukset ympäristöön vähenevät jo eläintiheyden pienemisen myötä, navetoiden lämpötilaa voidaan siten pitää alhaisempana. Hakija toteaa vastineessa jätettyyn muistutukseen ja vaatimuksiin kunnioittavasti kohta kohdalta seuraavaa: 1. Hakija pitää luonnollisena, että edellisen ympäristöluvan (diaarinumero 70/2010/1) velvoitteet jäävät voimaan, etenkin kun eläinmäärät eivät muutu. 2. a) Talouskeskuksessa sijaitseva lietesäiliö on katettu ympäristölupaehtojen mukaisesti. Pumppusäiliöt ja pudotuskaivo on katettu betonikannella, lietesäiliö täytetään alakautta jo nyt. Tuorerehu-

11 11 aumojen säilymisen kannalta olennaista on tiivis säilöntä varastointiaikana. b) Vaatimukset ovat ilmeisen samat kuin edellisessä luvassa. Tila on myös sitoutunut ympäristöluvan ja ympäristötuen ehtoihin, joten kohdan kaikkiin vaatimuksiin on kiinnitettävä huomiota jo niidenkin vuoksi. c) Kesäaikainen lannanlevityskielto Lestijoen ja Kannus- Toholampi-maantien välisillä pelloilla sisältyi jo edelliseen lupaan. Lantaa voidaan levittää keväällä ja syksyllä, joten vaatimus ei ole ristiriidassa tilan vallitsevien käytäntöjen kanssa. Tilalla on oma kalusto, jolla lanta voidaan sijoittaa kasvustoon tai vaihtoehtoisesti aurata. d) Lannan levittämisestä aiheutuu aina jonkin verran hajukuormaa. Työhuippujen aikana koko kunnan alueella saattaa tapahtua lannan levitystä, joten hajun mahdollista kulkeutumista voi olla vaikea estää ja hajulähteen varmaa kohdentamista voi olla vaikea todentaa. Tässä kohdassa vallitsevat hyvät tavat tai huomaavaisuus ympäröivää asutusta kohtaan toimii todennäköisesti paremmin kuin tiukkoihin kellonaikoihin rajaaminen. Aiemmat käytännöt ovat oletettavasti olleet jo tämän kohdan mukaisia. e) Tila on sitoutunut ympäristötuen ehtoihin. Levitysajankohtia ohjailee myös nitraattidirektiivi, joten toiminta on jo nyt erittäin tarkasti kontrolloitua. Tilalla ei ole hallinnassa peltolohkoja, joilla toistuvasti olisi todettu kevättulvien aiheuttamia ongelmia. f) Separointi tullaan suorittamaan nykytekniikan suomin mahdollisuuksin siten, että ympäristöä ei kuormiteta tarpeettomasti. Separointiyksikkö sijaitsee suljetussa tilassa, josta kuiva-aine putoaa alla olevaan konttiin. Kontti tyhjennetään ulkopalalla olevaan siiloon. Separointi tapahtuu valvotusti, joten mahdollisiin häiriötilanteisiin voidaan puuttua välittömästi. g) Eläinsuojan etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsevan havumetsäkaistaleen säilyttäminen sisältyi myös edelliseen ympäristölupaan, vaatimus ei ole ristiriidassa tilan tavoitteiden kanssa. h) Kohdan vaatimuksia ohjaavat vallitsevat rakentamismääräykset. Lietteen varastointi suoritetaan asianmukaisissa lietesäilöissä, tilakeskuksessa katetussa ja siirtosäiliössä kattamattomassa säiliössä. i) Lietteen käsittelyyn ja siirtoon on investoitu voimakkaasti. Tilalle on hankittu separaattori, jolla nestemäisen lietteen määrää voidaan vähentää noin 30 %. Jäljelle jäävä kuiva-aine on miltei haju-

12 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu 12 ton ja kompostoidaan tilakeskuksen ulkopuolella tarkoitukseen sopivassa siilossa. Lietteen nesteosan siirto tapahtuu pääosin puoliperävaunurekalla, jolla voidaan siirtää 30 m 3 :n kuormia aiemman 10 m 3 :n sijaista. Purku tapahtuu peltolohkojen välittömässä läheisyydessä purkukonttiin, josta lietteenlevitin imee lietteen säiliöön ja sijoittaa sen multaimen kautta peltoon siististi ja siten, että levittimellä ei tarvitse kulkea edestakaisin pellolta tilakeskukseen ja takaisin. Tällöin vaikutukset ympäristöön jäävät mahdollisimman pieniksi. Lietteen levityskalustolla liikennöidään pääosin vain pellolla, koska siirtokalusto on erikseen. Lietteen purkaminen purkukonttiin peltolohkojen läheisyydessä on ainut toimenpide, jossa lietettä käsitellään avoimessa tilassa, silloinkin purkuputki on noin 20 cm:n etäisyydellä purkukontin ylälaidasta. Järjestelmän tehokkuus on sellainen, että mahdollinen hajuhaitta on todella lyhytaikainen. 3. Eläinten mahdollinen laiduntaminen koskee vain niitä eläimiä, joille ollaan rakentamassa lisätilaa (40 hiehoa ja 56 vasikkaa). Mahdollinen laiduntaminen on tarkoitus toteuttaa tilan omilla mailla välittömästi navettaan rajoittuvalla lohkolla. Lehmiä ei ole tarkoitus laiduntaa. 4. Ilmanvaihdon ratkaisut toteutetaan rakennus- ja lupaviranomaisohjeistuksen mukaisesti. 5. Nykyisen ja tulevan eläinmäärän pitoa varten tilalla on tehty erillinen hajukuormamittaus, jonka tulokset ovat aluehallintoviranomaisten tiedossa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Piia ja Veijo Hernesniemelle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylään tilalle Alakangas RN:o 153:0 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että nykyisessä navetassa voidaan pitää enintään 150 lypsylehmää ja rakennettavassa eläinsuojassa enintään 40 hiehoa ja 56 vasikkaa (alle 6 kk).

13 13 Lupamääräykset 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (750 m 3 ) ja pumppaussäiliön (noin 80 m 3 ) tilavuus. Tilalla muodostuva lietelanta tulee separoida jatkuvatoimisesti. Separointiyksikkö tulee olla täysin käyttövalmiina kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kun tilalla separoidaan lietelanta jatkuvatoimisesti, tulee lietteiden (nestemäisen osan), maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta olla vähintään m 3. Separoidun lietelannan kuivajakeen varastotilavuutta tulee olla sadevesimitoituksen kanssa vähintään m 3 (kuivajae 985 m 3 ja sadevesi 67 m 3 ). Separoidun lietelannan kuivajae tulee varastoida hakemuksen mukaisesti etäkuivalantalassa. Mikäli lietelannan jatkuvatoimiseen separointiin tulee häiriötilanne (yli viikon pituinen) tai mikäli lietelantaa ei separoida jatkuvatoimisesti, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma lietelannan varastointitilavuuden lisäyksestä siten, että varastointitilavuus vastaa 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle myös, mikäli lannan (nestemäisen osan ja kuivajakeen) varastointitavoissa tapahtuu muutoksia tai määrät poikkeavat siitä, mitä tässä lupamääräyksessä on määrätty. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja lietteen pudotuskaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisen eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja lietesäiliöt tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista. Navetan yhteydessä olevan lietesäiliön lastausalue tulee olla tiiviispohjainen. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa kaupungin viemäriverkkoon tai käsitellä kaupungin muulla hyväksymällä tavalla valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti. Lannan (nestemäisen osan ja kuivajakeen) kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lannan (nestemäisen

14 14 osan ja kuivajakeen) säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta (separoidun lietelannan nestemäinen osa ja kuivajae), maitohuoneen pesuvedet, muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesuja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 132 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan (nestemäinen osa ja kuivajae) kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mul-

15 15 lataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Lietelannan separointi Rakennettavasta eläinsuojasta liete tulee johtaa pudotuskaivosta maanalaista putkea myöten pumppaussäiliön kautta separaattorille. Nykyisestä navetasta liete tulee johtaa pudotuskaivon kautta pumppaussäiliöön ja pumppaussäiliöstä separaattorille. Lietelannan separointi on suoritettava erillisessä rakennuksessa suljetussa tilassa. Separointiyksikön ovet on oltava suljettuna separoinnin aikana. Separointiyksikön lattia- ja alaseinämateriaalit on oltava vesitiivistä betonimateriaalia ja lattian kaadot tulee olla siten, että vuotoja ympäristöön ei pääse tapahtumaan separointiyksikön häiriötilanteessakaan. Erotettu kuiva-aine on siirrettävä välittömästi separointiyksikköön sijoitettuun tiiviiseen konttiin. Kuivajae tulee kuljettaa kyseisessä tiiviissä kontissa. Nestemäinen osa on johdettava välittömästi lietesäiliöön kiinteällä putkiyhteydellä lietepinnan alapuolelta. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyisen navetan yhteydessä oleva lietesäiliö (noin m 3 ) tulee pitää katettuna kiinteällä katteella (kupolikate) ja lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Lietteen pumppaussäiliö (noin 80 m 3 ) ja lietteen pudotuskaivot tulee pitää/kattaa kiinteillä betonikansilla. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, separointiyksikön ja tuorerehusiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan kesäaikainen ( ) levittäminen on kielletty Lestijoen ja Kannus-Toholampi-maantien (seututie 775) välisillä pelloilla (13,53 hehtaaria). Lantaa voidaan levittää keväällä ja syksyllä kyseiselle peltoalueelle, mikäli se mullataan välittömästi, viimeistään neljän tunnin kuluttua levityksestä. Myös eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla muilla peltoalueilla, lanta tulee mullata välittömästi, viimeistään neljän

16 16 tunnin kuluessa levityksestä. Muutoin muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Lanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Nykyisen navetan etelä- ja kaakkoispuolella sijaitseva noin metrin levyinen havumetsäkaistale on säilytettävä suojametsänä. Suojametsää tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Suojametsä tulee säilyttää havupuuvaltaisena ympärivuotisen suojavaikutuksen takaamiseksi. 5. Säilörehun varastointi Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia oleviin betonikansilla katettuihin umpisäiliöihin. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön tai ne tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. Tuorerehusiilot on varastointiaikana katettava tiiviisti. Tyhjennetyt tuorerehusiilot on välittömästi puhdistettava rehujätteistä. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Myös säilörehumuovit on poistettava alueelta heti käytön jälkeen. 6. Laidunnus 7. Melu Eläinten laiduntaminen tulee tapahtua eläinsuojien ympärillä sijaitsevalla peltoalueella, tilan Alakangas RN:o 153:0 alueella. Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Lähelle yleistä uimarantaa rajoittuva laidun tulee aidata vesirajan yläpuolelta ja eläinten juotto on järjestettävä muualla. Laiduntamista tulee välttää alle metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa klo 7 ja 22 välisenä aika 55 db eikä klo 22 ja 7 välisenä aikana arvoa 50 db. Lannan (nestemäisen osan ja kuivajakeen), rehujen ja

17 17 eläinten kuljetukset tulee pyrkiä järjestämään arkisin (ma-pe) klo välisenä aikana. 8. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 9. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 10. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katok-

18 18 sella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 11. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, pumppaussäiliön/pudotuskaivojen ja niiden katteiden, separointiyksikön, laakasiilojen, säilörehun puristenestesäiliöiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Separoidun lietelannan nestemäisestä osasta ja kuivajakeesta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (separoidun lietelannan nestemäinen osa ja kuivajae, m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysien tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset tiedot lietelannan separointiin käytetystä ajasta (päivien määrä/vuosi) ja tiedot separointiin liittyvistä häiriötilanteista, käyttökatkoista ja niiden pituudesta (päivien määrä/vuosi) Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).

19 Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 13. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan eläinsuojan ja kuivalantalaksi muutettavien laakasiilojen käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava

20 20 huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Tilalle rakennetaan uusi eläinsuoja, johon tulee tilat 40 hieholle ja 56 vasikalle alle 6 kk). Nykyiseen navettaan jää tilat 150 lypsylehmälle. Rakennettava eläinsuoja sijoittuu pääasiassa lähimmistä naapureista poispäin. Toteuttavan muutoksen myötä eläinmäärä ja lantamäärä eivät kasva nykytilanteeseen verrattuna ja eläinsuojien yhteyteen ei tule uusi lietesäiliöitä. Kun otetaan huomioon myös annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien ja lietesäiliön sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset navetan yhteydessä olevan lietesäiliön pitämisestä katettuna kiinteällä katteella ja täyttämisestä lietepinnan alapuolelta, lietteen pumppaussäiliön/pudotuskaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikansilla, eläinsuojien poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta, lietelannan separoinnista erillisessä rakennuksessa suljetussa tilassa, säilörehun varastoinnista ja lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetyt olemassa oleva etälietesäiliö ja laakasiilot, jotka muutetaan kuivalantalaksi kuivajakeen varastointi varten, eivät muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4. mom. tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja etälietesäiliön sekä etäkuivalantalan keskinäisen etäisyy-

21 21 den vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Tiedot niistä ovat kuitenkin tarpeen riittävän lannan varastointitilavuuden arvioimiseksi. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja lannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös etälietesäiliön sadevesivara (noin 229 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (noin 170 m 3 ) ja säilörehun puristenesteet (noin 100 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin m 3. Kun tilalla separoidaan lietelanta jatkuvatoimisesti, tulee lietteiden (nestemäisen osan), maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta olla vähintään m 3. Lupamääräyksessä on huomioitu, että separoinnilla voidaan vähentää lietetilavuutta enintään 20 %. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta, kun otetaan huomioon lietelannan jatkuvatoiminen separointi ja separoinnilla saavutettava lietetilavuuden vähenemä (enintään 20 %). Separoidun lietelannan kuivajakeen varastotilavuutta tulee olla sadevesimitoituksen kanssa vähintään m 3 (kuivajae 985 m 3 ja sadevesi 67 m 3 ). Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi kuivajakeen varastotilavuutta. Mikäli lietelannan jatkuvatoimiseen separointiin tulee häiriötilanne (yli viikon pituinen) tai mikäli lietelantaa ei separoida jatkuvatoimisesti, on suunnitelman esittäminen valvontaviranomaiselle lietelannan varastointitilavuuden lisäyksestä tarpeen valvonnallisista syistä ja koska tilan lietelannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuus ei vastaa 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta ilman lietelannan separointia. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle myös, mikäli lannan (nestemäisen osan ja kuivajakeen) varastointitavoissa tapahtuu muutoksia tai määrät poikkeavat lupamääräyksessä määrätystä. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto.