Riitta Jussila YRITYSBRÄNDIN UUDISTAMINEN TERVEYDENHUOLTOTOIMIALALLA. Tapauksena yksityinen asiantuntijapalveluita tuottava yritys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riitta Jussila YRITYSBRÄNDIN UUDISTAMINEN TERVEYDENHUOLTOTOIMIALALLA. Tapauksena yksityinen asiantuntijapalveluita tuottava yritys"

Transkriptio

1 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Riitta Jussila YRITYSBRÄNDIN UUDISTAMINEN TERVEYDENHUOLTOTOIMIALALLA Tapauksena yksityinen asiantuntijapalveluita tuottava yritys Pro gradu tutkielma Markkinointi Marraskuu 2008

2 OULUN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Laitos Markkinoinnin laitos Tekijä Jussila Riitta Työn valvoja Tähtinen J., professori Työn nimi Yritysbrändin uudistaminen terveydenhuoltotoimialalla - tapauksena yksityinen asiantuntijapalveluita tuottava yritys Oppiaine Markkinointi Työn laji Pro gradu Aika marraskuu 2008 Sivumäärä 98+3 Tiivistelmä Terveydenhuoltotoimialalla tapahtuvien muutoksien takia yksityiset terveyspalvelut ja niiden käyttö lisääntyvät. Yksityisten terveydenhuoltopalveluita tuottavien toimijoiden yritysbrändin tulisi olla vahva ja luottamusta herättävä liiketoiminnassa menestymiseksi. Asiantuntijapalveluiden abstraktisuuden takia, asiakkaat arvioivat yrityksen tarjoamaa palvelua havaitsemansa yritysbrändin kautta. Yritysbrändin avulla pyritään vetoamaan sidosryhmiin, ja suuntaamaan heidän huomionsa yritykseen. Yritysbrändien tulisi pysyä relevantteina ja säilyä dynaamisessa ympäristössä, jossa asiakkaiden halut, toimialan standardit ja strategiset prioriteetit muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Muutoksien takia yrityksillä on tarve seurata yritysbrändiään ja arvioida sen näkyvyyttä sekä uudistamisen tarvetta. Tutkimuksessa tarkastellaan yksityisiä asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändin uudistamista terveydenhuoltotoimialalla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yksityisen terveydenhuoltopalveluita tuottavan toimijan yritysbrändin uudistaminen terveydenhuoltotoimialalla. Tutkimuksessa pyrittiin selventämään millaisten vaiheiden kautta yritysbrändi uudistetaan sekä tunnistamaan yritysbrändin uusimiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä ja toteuttamisstrategiana oli tapaustutkimuksen käyttäminen teoriaa tukevana havaintolähteenä. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joiden pohja oli laadittu teoreettisen viitekehyksen perusteella. Tutkimusasetelmaksi valittiin abduktiivinen lähestymistapa, jonka avulla kehitetään uutta teoriaa aiemman kirjallisuuden sekä kerätyn empirian kautta. Yksityisiä terveydenhuollon asiantuntijapalveluita tuottava yritys uudistaa yritysbrändinsä vaiheittaisen prosessimaisen mallin avulla, jonka vaiheet ovat osittain limittäisiä mutta jokaisella vaiheella on ominaispiirteensä prosessissa. Uudistamisen vaiheita ovat nykytilan kartoitus, yrityksen arvojen määritteleminen, bränditiimin muodostaminen, ulkoisten tunnusmerkkien suunnittelu, yritysbrändin esittely sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille sekä uudistetun yritysbrändin jatkuvuuden varmentaminen, muodostuen yritysbrändin ylläpidosta sekä arvioinnista. Uudistamiseen vaikuttaviksi tekijöiksi identifioitiin johdon tuki prosessin toteutukselle ja sen aikana, viestintä ulkoisille ja erityisesti sisäisille sidosryhmille prosessin ajan sekä henkilöstön merkitys uudistetun yritysbrändin toteuttajana. Myös toimialan sekä asiantuntijapalveluiden piirteiden voidaan todeta vaikuttavan yritysbrändiin ja sen uudistamiseen. Tutkimus tarjoaa tietoa yritysbrändin uudistamisprosessista huomioiden vaiheiden ominaispiirteet sekä helpottaa identifioimaan uudistamiseen vaikuttavat tekijät. Yritysbrändin uudistamisesta kiinnostuneet yritykset voivat hyödyntää tutkimusta yritysbrändin uusimisessa ja suunnitella toimintansa prosessin pohjalta suuntaa-antavasti oman toimialan ja yrityksen erikoispiirteet huomioon ottaen. Asiasanat Asiantuntijayritys, asiantuntijapalvelut, sidosryhmät, viestintä Muita tietoja

3 SISÄLLYS Tiivistelmä Sisällys Kuviot Taulukko 1 JOHDANTO Johdatus aihealueeseen Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoite Tutkimuksen keskeiset käsitteet Tutkimusmetodi Tutkimuksen rakenne TERVEYDENHUOLTOTOIMIALA JA ASIANTUNTIJAPALVELUT Terveydenhuoltotoimialan erityispiirteet Asiantuntijapalveluyritys terveydenhuoltotoimialalla Asiantuntijapalvelut terveydenhuoltotoimialalla Asiantuntijapalveluiden keskeiset piirteet Asiantuntijayrityksen brändin merkitys terveydenhuoltotoimialalla YRITYSBRÄNDIN UUDISTAMINEN Yritysbrändin uudistamisen vaiheita Motiivit yritysbrändin uudistamiseen Bränditiimin muodostaminen ohjaamaan yritysbrändin uudistamista Yrityksen arvojen määritteleminen yritysbrändin pohjaksi Alkutilanteen analysointi Yritysbrändin uusien tunnusmerkkien suunnittelu Yritysbrändin esittely sidosryhmille Yritysbrändin ylläpito ja arviointi Yritysbrändin uudistamiseen vaikuttavat tekijät Viestintä osana yritysbrändäämistä Henkilöstön merkitys yritysbrändäämisessä Tutkimuksen teoreettinen viitekehys

4 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Laadullinen tutkimus Tapaustutkimus Tutkimuksen toimintavaiheet TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSIO Kohdeyritys ja sen toiminta Asiantuntijayrityksen yritysbrändi terveydenhuoltotoimialalla Asiantuntijapalvelut terveydenhuoltotoimialalla Yritysbrändin merkitys asiantuntijayrityksen toiminnalle Yritysbrändi erottautumistekijänä muista markkinoilla toimijoista Yritysbrändi viestintäkanavana Yritysbrändi rekrytoinnin välineenä Yritysbrändin uudistaminen terveydenhuoltotoimialalla Motiivit yritysbrändin uudistamiselle Nykytilanteen kartoitus Yritysbrändin pohjan määritteleminen Bränditiimin muodostaminen Yritysbrändin uusien visuaalisten tunnusmerkkien suunnittelu Uudistetun yritysbrändin esittely Uudistetun yritysbrändin esittely sisäisille sidosryhmille Uudistetun yritysbrändin esittely ulkoisille sidosryhmille Yritysbrändin jatkuvuuden varmentaminen Yritysbrändin ylläpito Yritysbrändin toiminnan arviointi Henkilöstön merkitys yritysbrändin uusimisen osatekijänä Viestinnän vahva rooli yritysbrändin uudistamisen onnistumisessa Yritysbrändin uusimisen haasteet Empiiriset tulokset Asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändin uudistamiseen vaikuttavat tekijät terveydenhuoltotoimialalla

5 5.7.2 Asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändin uudistaminen terveydenhuoltotoimialalla ja prosessiin vaikuttavat tekijät TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten vertaaminen teoriaan Liikkeenjohdolliset johtopäätökset Tutkimuksen arviointi ja luotettavuus Tutkimuksen validiteetti Tutkimuksen reliabiliteetti Tutkimuksen rajoitukset ja jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Empiiriset aineistot...99 Liite 2 Haastattelurunko Liite 3 Haastattelurunko 2 101

6 KUVIOT Kuvio 1. Terveydenhuoltotoimialan erityispiirteet...18 Kuvio 2. Asiantuntijapalveluiden keskeiset piirteet Kuvio 3. Motiivit yrityksen brändin uudistamiseen (mukaillen Muzellec et al. 2003; Muzellec & Lambkin 2006; Stuart & Muzellec 2004) Kuvio 4. Yritysbrändin uudistamisen toimintavaiheet Kuvio 5. Tutkimuskokonaisuuden vaiheet (mukaillen Hirsjärvi & Hurme 1988, 10; Hirsjärvi & Hurme 2001, 14) Kuvio 6. Yritysbrändin uusimiseen vaikuttavat tekijät Kuvio 7. Yritysbrändin uusiminen prosessina ja siihen vaikuttavat tekijät...82 TAULUKKO Taulukko 1. Tutkimuksen rakenne

7 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aihealueeseen Suomessa terveydenhuoltotoimiala käy läpi rakennemuutoksia johtuen muun muassa terveyspalveluiden yksityistämisestä ja muutoksista väestön ikärakenteessa sekä lainsäädännössä. Väestön ikärakenteen muutokset ja siitä julkiselle taloudenpidolle koituvat haasteet ovat muuttamassa toimintatapoja tuomalla myös yksityisen sektorin yhä laajemmassa määrin mukaan julkisin varoin järjestettävien terveydenhuoltopalvelujen tuotantoon (Okko, Björkroth, Koponen, Lehtonen ja Pelkonen 2007). Terveydenhuoltopalveluiden yksityistämisen takia yksityiset lääkäripalvelut ja niiden käyttö ovat lisääntymässä esimerkiksi työterveyspalveluiden muodossa. Yksityisten terveydenhuoltopalveluita tuottavien toimijoiden yritysbrändin on oltava vahva ja luottamusta herättävä, jotta liiketoiminta menestyy ja jatkuu. Muzellecin (2006) mukaan yritykset huomioivat entistä enemmän yritysbrändin vaikutusta liiketoiminnassa onnistumiseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavan tapausyrityksen yritysbrändin uudistamisen tarve heräsi yrityksen sisäisistä muutoksista, jolloin tarve muuttaa yritysbrändi kuvastamaan yrityksen nykytilaa kasvoi. Terveydenhuoltotoimiala on tärkeä tutkimuskohde, koska kasvavana toimialana yksityisiä terveyspalveluita tuottavan toimijan on luotava yritysbrändi saavuttaakseen sidosryhmien huomion tuottamiaan terveydenhuollollisia palveluita kohtaan. Yrityksien on otettava huomioon toiminnassaan ja markkinoinnissaan toimialan erityispiirteitä, jotka säätelevät ja rajoittavat toimialaa ja sen herkkää sekä henkilökohtaista kohdetta, ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Toimialan erityispiirteiden, lääkäriliiton eettisten ohjeiden sekä terveydenhuollonpalveluiden vuoksi markkinoinnin on oltava hienovaraista, luotettavaa sekä palvelun kohteen huomioonottavaa. Terveydenhuoltotoimiala on mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska terveydenhuolto asettaa omat haasteensa yritysbrändille ja sen eri osa-alueille muun muassa säädellyllä markkinointiviestinnällään. Yritysbrändi terveydenhuoltotoimialalla ei ole samankaltainen kuin esimerkiksi muiden toimialojen tuotebrändit, joihin kuluttajat voivat muodostaa läheisen suhteen. Yksityisten terveydenhuol-

8 8 totoimialalla toimivien yritysten on tarkoin suunniteltava potilaisiin fokusoituvat strategiansa parantaakseen luotettavuuttaan, jotta pystyttäisivät kilpailemaan valtion tukemien ja rahoittamien julkisten lääkäripalveluiden kanssa (Jabnoun & Chaker 2003). Yksityiset terveydenhuoltopalveluita tuottavat toimijat nähdään nykyään yhä enemmän julkisen terveydenhuollon täydentäjinä perinteikkään vastakkain asettelun sijaan. Asparan (2007, 6) mukaan tuotteiden brändit ja brändääminen ovat olleet markkinoinnin keskeisiä aiheita jo vuosikymmenien ajan. Kuitenkin yritysbrändääminen on ollut vähän tutkittu aihealue, joten Aspara (2007, 7) huomauttaakin empiiristä tutkimusta tehdyn vähän aiheesta, joka käsittelee yrityksien johdon tietoisia toimia sitoutua yritysbrändäämiseen. Myös Burghausen ja Fan (2002) toteavat, että empiiristä tutkimusta on tehty vähän siitä, miten itse markkinoilla toimijat suhtautuvat yritysbrändi käsitteeseen, huolimatta kasvavasta akateemisesta kiinnostuksesta yritysbrändäämistä kohtaan. Yritysbrändäämisestä on tullut ajankohtainen aikakautemme käsite (Balmer & Greyser 2003, ), jonka avulla pyritään herättämään haluttujen sidosryhmien huomio. Terveydenhuoltopalveluita tarjoavan toimijan on luotava itsestään tunnettu kohderyhmiensä piirissä tuodakseen julki palveluitaan toimialalla. Jaakkolan ja Halisen (2006) mukaan terveydenhuoltoon liittyviä palveluita pidetään yleisesti tyypillisinä asiantuntijapalveluina spesifisen tiedon takia. Asiantuntijapalveluita tuottavan toimijana yritysbrändistä muodostuu tuotteen aineettomuuden korvike, jolloin yritysbrändin vahvuus on yritysten välillä olennainen kilpailukyvyn luoja (Sipilä 1999, 51). Yritysbrändi on suurempi kokonaisuus kuin pelkästään yrityksen luomat ulkoiset tunnusmerkit. Yritysbrändi on ulkoisten ja sisäisten yrityksestä kiinnostuneiden tahojen, sidosryhmien, havaittavissa oleva kokonaisuus yrityksen toiminnasta ja arvoista. Ollins (2000, 61) painottaakin brändien olevan välineitä, joiden avulla voidaan erottautua toimialalla olevista samankaltaisista kilpailijoista. Ilman selvää yritysbrändiä, asiantuntijapalveluyrityksiä on vaikea erottaa toisistaan. Yritysbrändin avulla pyritään vetoamaan sidosryhmiin, ja suunnata heidän huomionsa yrityksen suuntaan halutulla tavalla. Yritysbrändin avulla yritykset erottautuvat toisistaan yritystasolla saavuttaakseen tunnettavuutta yrityksen sidosryhmien keskuudessa.

9 9 Gotsin ja Andriopouloksen (2007) mukaan yritysbrändien on pysyttävä relevantteina ja säilytettävä houkuttelevaisuutensa dynaamisessa ympäristössä, jossa asiakkaiden halut, toimialan standardit ja strategiset prioriteetit muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Näiden jatkuvien muutoksien takia yrityksillä on tarve seurata yritysbrändiään ja arvioida sen näkyvyyttä sekä uudistamisen tarvetta, jotta yritysbrändit säilyisivät yrityksen arvoja ja toimintaan kuvaavina välineinä muuttavassa toimintaympäristössä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavan tapausyrityksen yritysbrändin uudistamista indikoivana seikkana voidaan pitää tarvetta kuvastaa yritysrakenteessa sekä strategioissa tapahtuneita muutoksia jalostamalla yritysbrändiä. Yritysbrändin uudistamisen tarkoituksena on viestiä markkinoilla yrityksen muuttuneen ja uudistuneen joltakin osin (Stuart & Muzellec (2004). Monet yritysten johtajat ymmärtävät yritysbrändin tärkeyden, mutta heillä on ongelmia yritysbrändin uusimisessa, koska siihen opastava työkalu puuttuu heidän saataviltaan (Ettenson & Knowles 2006). Täten on tärkeää selvittää, miten yritysbrändi uudistetaan mahdollisimman onnistuneesti. Jatkuvalla yritysbrändin kehittämisellä yritykset voivat suojautua kilpailevilta korvaavilta yritysbrändeiltä. Investoinnit brändin kehittämiseen auttavat parantamaan ja lisäämään tekijöitä, jotka luovat arvoa ja differoivat yritysbrändiä sidosryhmien silmissä. (Balmer & Gray 2003.) Yritysbrändin uudistaminen nähdään usein myös kalliina ja aikaa vievänä prosessina, joka usein saa aikaan enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia (Stuart & Muzellec 2004). Epäonnistumisten välttämiseksi on tärkeää kehittää yritysbrändin uudistamisessa avustava malli yritysjohdolle, jotta yritysbrändin uusimisissa onnistuttaisiin ja täten mahdollistettaisiin yrityksen liiketoiminnan jatkuminen ja menestyminen uudistetun yritysbrändin herättämän tunnettavuuden kautta. 1.2 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoite Tämä tutkimus käsittelee yrityksen yritysbrändin uudistamista sekä uudistamisprosessiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa vaiheita, joiden kautta ja avulla yksityinen terveydenhuoltopalveluita tuottava yritys uudistaa yritysbrändinsä vastaamaan toimintansa tilaa. Aakerin ja Kellerin (1998, 295) mukaan yritysjohtajat tarvit-

10 10 sevat ohjeita ja neuvoja ymmärtääkseen yritysbrändäämisstrategian sekä kuinka uudistaa yritysbrändi että miten johtaa tehokkaasti yritysbrändejä. Jotta yritysbrändin uudistaminen olisi onnistunutta, tutkimuksen tavoitteena on kehittää toimintavaiheita selventävä kuvio, joka auttaa yrityksiä hahmottamaan yritysbrändin uudistamisen sekä kuvailee prosessin eri vaiheita yksityiskohtaisesti. Päätutkimuskysymys, johon tutkimus pohjautuu: - Miten yksityinen asiantuntijapalveluita terveydenhuoltotoimialalla tuottava yritys uudistaa yritysbrändinsä? Alatutkimuskysymykset, joiden avulla pyritään tarkentamaan yllä esitettyä päätutkimuskysymystä: - Millaisten vaiheiden kautta yksityisiä asiantuntijapalveluita terveydenhuoltotoimialalla tuottava yritys uudistaa yritysbrändinsä? - Mitkä tekijät vaikuttavat yritysbrändin uudistamiseen? Tutkimuksen avulla halutaan selvittää, miten terveydenhuollon asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändi uudistetaan vastaamaan yrityksen toiminnan nykytilaa. Terveydenhuoltotoimiala sekä asiantuntijapalvelut tuovat oman lisänsä ja vaikutuksensa yritysbrändiin sekä kyseiseen yritysbrändäämisprosessiin. Tutkimuksessa liitetään yhteen kirjallisuuskatsauksessa esiin tulevat teoriat ja pyritään muodostamaan yhden tapauksen kautta empiirisen aineiston avulla täydentyvä kuvio asiantuntijayrityksen yritysbrändin uudistamisesta terveydenhuoltotoimialalla. 1.3 Tutkimuksen keskeiset käsitteet Yritysbrändi voidaan liittää laajempaan yritysten tasolla tehtävään markkinointiin, jossa yritystä markkinoidaan yritysten, ei niinkään tuotteiden, tasolla. Tällä tasolla yritysbrändit toimivat sidosryhmiä yrityksen suuntaan ohjaavina vaikuttimina (Balmer & Gray 2003). Burghausen ja Fan (2002) määrittelevät yritysbrändäämistä käytettävän luotaessa yrityksestä tai sen tuotteista mielikuva, jonka avulla pyritään vetoamaan ulkoisiin tahoi-

11 11 hin, sidosryhmiin, ja suuntaamaan heidän huomionsa yrityksen suuntaan halutulla tavalla. Daly ja Moloney (2004) määrittelevät yritysbrändin olevan enemmän kuin pelkkä yrityksen nimi ja siihen liittyvät yrityksen fyysiset ominaisuudet kuten rakennukset, koneet ja työasut. Heidän mukaansa yritysbrändillä on merkitys niin sisäisten kuin ulkoistenkin sidosryhmien tietoisuudessa. Näille sidosryhmille yritysbrändi esittäytyy yrityksen vaalimina arvoina ja lupauksina palvelun laadusta. Yritysbrändillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan kokonaiskuvaa, minkä eri sidosryhmät muodostavat yrityksestä muun muassa median, mainonnan, omien kokemuksien ja yrityksen henkilöstön toiminnan kautta. Yritysbrändillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lisäksi ulkoisten ja sisäisten yrityksestä kiinnostuneiden tahojen havaittavissa olevaa kokonaisuutta yrityksen toiminnasta ja arvoista. Tässä tutkimuksessa käytetään yritysbrändin uudistamista kuvailemaan toimintoja yritysbrändin uudistamiseen ja jalostamiseen. Käsitettä yritysbrändin uudistaminen voidaan käyttää tarkoittamaan eri toimintoja nimenvaihdoksesta brändin uudelleenasemointiin sidosryhmien silmissä (Muzellec, Doogan & Lambkin 2003). Yritysbrändin uudistaminen - käsitettä käytetään usein indikoimaan yritysbrändin uudistamista aikaisemmasta yritysbrändistä. Stuart ja Muzellec (2004) määrittelevät yritysbrändin uudistamisen ilmaisevan muun muassa yrityksen nimen, logon ja/tai tunnuslauseen muutosta. Yritysbrändin uudistaminen on yrityksen määrittelemistä tavalla, joka saa yrityksen näyttäytymään ainutlaatuisena ja selvästi erottuvana muiden samankaltaisten yritysten joukosta (Muzellec 2006). Tässä tutkimuksessa yritysbrändin uusimisella tarkoitetaan yrityksen yritysbrändin tietoista kehittämistä ja uudistamista aikaisemmasta brändistä vastaamaan yrityksen toiminnan nykytilaa. Yritysbrändin uudistamisen pyrkimyksenä on saavuttaa uudistunut sekä yhtenäinen ilme sidosryhmien silmissä. Sipilä (1999, 20) määrittelee asiantuntijapalveluksi sellaisen työn suorittamisen, johon asiakkaalla itsellä ei ole tarvittavaa asiantuntijuutta, tietoja ja taitoja. Asiakkaat käyttävät asiantuntijapalveluja silloin, kun he eivät itse hallitse asiaa, vaan tarvitsevat jonkun muun asiantuntevuutta ongelman ratkaisemiseksi (Sipilä 1999, 19). Asiantuntijapalvelu määritellään tässä tutkimuksessa palveluksi, jossa tarvitaan tietyn alan asiantuntijuutta, jotta

12 12 asiakkaita voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan ongelman ratkaisemiseksi. Ahrnell ja Nicou (1991, 15) määrittelevät tyypillisiksi asiantuntijayrityksiksi toimijat, joiden palkatut asiantuntijat ovat esimerkiksi tietyn alan konsultteja, tilintarkastajia, juristeja tai lääkäreitä. Yksityisiä terveydenhuoltopalveluita tuottavaa yritystä asiantuntijaorganisaationa ei ole tutkittu, mutta henkilöstön asiantuntevuuden vuoksi tässä tutkimuksessa hyödynnetään asiantuntijuuteen liitettäviä teorioita tutkimuksen teoriaosassa. Tässä tutkimuksessa yksityisellä terveydenhuollon asiantuntijapalveluita tuottavalla yrityksellä tai toimijalla tarkoitetaan laajoja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin kokonaispalveluita tuottavaa toimijaa. Yrityksen palvelut koostuvat useista terveydenhoitoon ja - huoltoon liittyvistä osista muodostaen laajan kokonaisuuden terveyspalveluita. Yritys kategorisoidaan kuulumaan asiantuntipalveluita tuottavaksi yritykseksi henkilöstön asiantuntijuuden ja spesifisen tiedon kautta. Henkilöstöön kuuluu muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia sekä muita terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Yrityksen toiminnasta kiinnostuneita sidosryhmiä ovat muun muassa työntekijät, asiakkaat, sijoittajat, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit, viranomaiset sekä monet muut tahot, jotka seuraavat yrityksen toimintaa (Hatch & Shulzt 2003; Ollins 2000, 60). Yrityksen sisäisiin sidosryhmiin kuuluvat kaikki ne, joilla jollakin tavoin on henkilökohtaista intressiä ja etuja yrityksessä johtoryhmä, hallitus, työntekijät emo-, tytäryhtiöissä, yhteistyökumppanit sekä entiset työntekijät (Ahrnell & Nicou 1991, 54). Aspara (2007, v, 397) lisää yrityksen sidosryhmiin kuuluvan markkina-analyytikot sekä potentiaaliset uudet työntekijät. Sipilän (1999, 51) mukaan asiantuntijaorganisaation sidosryhmiin kuuluvat myös kollegat toimialalla. Myös potentiaaliset asiakkaat ovat kiinnostuneita yrityksen toiminnasta (Ahrnell & Nicou 1991, 56). Terveydenhuoltotoimialalla toimivan palveluntuottajan sidosryhmiin voidaan lukea myös samalla toimialalla toimivat kilpailijat, yksityinen ja julkinen sektori, vakuutusyhtiöt, Kansaneläkelaitos sekä eri viranomaistahot kuten valtio.

13 Tutkimusmetodi Tämän tutkimuksen tieteenfilosofisena lähestymistapana on subjektivistinen näkökanta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kohdeilmiötä laadullisen tutkimusmenetelmän avulla, koska kyseisen ilmiön kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii syvällisen ja rikkaan tiedon keräämistä pienestä aineistosta (Alasuutari 1995, 74 75). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistoa ei pakoteta ennalta määriteltyihin luokkiin, kuten kvantitatiivisessa tutkimuksessa on tapana tehdä lomakekyselyn kautta (Alasuutari 1994, 24). Laadullisella menetelmällä kerätylle aineistolle on ominaista monitahoisuus, kompleksisuus sekä erikoislaatuisuus (Alasuutari 1995, 74 77). Teoreettisen tiedon avulla tutkija kehittää esiymmärrystä aiheesta tarkastelemalla ilmiöön liittyvää aikaisempaa julkaistua kirjallisuutta, tietoa ja teorioita. Tutkimusasetelmaksi on valittu abduktiivinen lähestymistapa, jonka avulla tutkija kehittää uutta teoriaa aiemman kirjallisuuden sekä kerätyn empirian kautta (Perry 1998). Lähtökohtana tälle tutkimukselle ei ole teorian tai hypoteesien testaaminen vaan tutkimuksessa halutaan tarkastella aineistoa monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 165). Empiria on mukana harvojen kohdeyksiköiden kautta, joiden tutkimusmenetelmät ovat monipuolisia (Neilimo & Näsi 1980). Kun markkinoinnin tutkimusta tehdään tieteellisessä ympäristössä, painotuksena on, että tutkimuksen tulisi lisätä ymmärrystä talouselämästä. Tämä tavoite täyttyy, kun tutkimuksen ideana on tuottaa uutta tietoa tai korjata joitain aiemmissa käsityksissä olevia virheitä. (Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 47.) Millerin, Dingwallin ja Murphyn (2004, 337) mukaan kvalitatiivisella tutkimuksella voidaan tutkia erilaisia prosesseja, johon tässä yritybrändin uudistamista koskevassa tutkimuksessa paneudutaan. 1.5 Tutkimuksen rakenne Tutkimus koostuu kuudesta pääluvusta. Tutkimuksen rakenne on esitelty tarkemmin taulukossa 1. Tutkimuksen toisessa luvussa esitellään terveydenhuoltotoimialan erityispiir-

14 14 teitä sekä pohditaan asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändiä ja sen merkitystä. Kolmannessa luvussa käydään läpi tarkemmin yritysbrändin uudistamisen vaiheita ja tuodaan esille tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysbrändin uusimisen onnistumiseen. Neljännen luvun päätarkoituksen on selventää metodologisia valintoja sekä muodostaa kuva tämän tutkimuksen tutkimusprosessista. Viidennessä luvussa kerrotaan tapausyrityksestä sekä muodostetaan empirian analyysi kahden kuvion avulla. Kuudennessa luvussa esitellään niin teoreettiset kuin liikkeenjohdollisetkin johtopäätökset sekä arvioidaan työn reliabiliteettia, validiteettia sekä mahdollisia rajoitteita. Kuudennen kappaleen lopuksi tuodaan esille ehdotuksia ja aiheita mahdollisille jatkotutkimuksille. Taulukko 1. Tutkimuksen rakenne. Luku Luvun otsikko Luvun merkitys tutkimuksen kannalta 1 Johdanto 2 Terveydenhuoltotoimiala ja asiantuntijapalvelut 3 Yritysbrändin uudistaminen 4 Tutkimusmenetelmät 5 Tutkimuksen empiirinen osio 6 Tutkimuksen johtopäätökset Luvussa esitellään lyhyesti työn aihe, tutkimuskysymykset ja tavoitteet, tutkimusmetodologia sekä työn rakenne Luvussa luodaan katsaus terveydenhuoltotoimialaan, asiantuntijapalveluihin sekä asiantuntijapalveluyrityksen yritysbrändiin Luvussa käydään lävitse yritysbrändin uudistamisen toimintavaiheita sekä yritysbrändin uudistamiseen vaikuttavia tekijöitä Luvun tarkoituksena on selventää tutkimuksen metodologiasia valintoja sekä tutkimusprosessia Luvussa esitellään tapausyritys ja analysoidaan tapausyrityksen yritysbrändin uudistamista. Luvun lopussa kiteytetään saadut tulokset empirian ja teorian perusteella muodostettuihin kuvioihin Luvussa tarkastellaan teorian ja empirian perusteella saatuja johtopäätöksiä. Lisäksi pohditaan tutkimuksen validiteettia ja reliabiliteettia ja jatkotutkimusmahdollisuuksia

15 15 2 TERVEYDENHUOLTOTOIMIALA JA ASIANTUNTIJAPALVELUT Tässä luvussa tutkimusaihetta käsitellään olemassa olevan tutkimustiedon kautta. Luvun alussa tarkastellaan terveydenhuoltotoimialaa ja viimeaikaisia muutoksia toimialan sisällä. Luvussa pyritään myös esittelemään ja nimeämään toimialan erityispiirteitä. Myöhemmin luvussa käydään läpi asiantuntijapalveluiden keskeisiä piirteitä sekä yritysbrändin merkitystä asiantuntijapalveluita tuottavalle toimijalle. 2.1 Terveydenhuoltotoimialan erityispiirteet Terveydenhuoltoa voidaan pitää globaalina toimialana (Jabnoun & Chaker 2003), joka on jatkuvan kasvun kohteena. Suomessa kasvava ja laajeneva terveydenhuollon toimiala käy läpi suuria rakennemuutoksia johtuen muun muassa väestön ikärakenteen muutoksista, terveyspalveluiden yksityistämisestä, medikalisoitumisesta (Conrad & Leiter 2004) sekä muutoksista lainsäädännössä. Mankisen (2006) mukaan väestön ikääntymisen myötä terveyspalveluiden kysyntä kasvaa selkeästi lähivuosien aikana, jolloin palvelujen määrää on lisättävä, jotta terveyspalveluiden tarve saadaan tyydytettyä. Okko et al. (2007) toteavat väestön ikääntymisen vaativan tulevaisuudessa terveydenhuollolta yhä enemmän resursseja ja yhdeksi avainkysymykseksi he nimeävätkin julkisen sektorin valmiuden tuottaa terveydenhuoltopalveluita vastaamaan kysyntää. Lisääntyvät yksityiset terveydenhuollonpalvelut tuovat markkinoille lisäkapasiteettia, jota tarvitaan vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Terveydenhuollon organisaatiot voivat lisätä tehokkuuttaan ja parantaa palvelun laatua syventämällä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yksityisten terveydenhuollon palveluntuotannon rooli kasvaa lakiuudistuksien - hankintalaki muutoksen, valtio-osuusuudistuksen sekä hoitotakuun - myötä. Lakiuudistuksen ja muutoksien kautta julkisen sektorin toimija, kuten kunta, voi järjestää terveydenhuoltoon kuuluvat toimintonsa hoitamalla ne itse, sopimuksin yhdessä toisen tai toisten kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntainliitossa tai hankkimalla palvelut valtiolta, toiselta kunnalta, kuntainliitolta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kuntien

16 16 terveyspalvelujen ostot yksityisiltä terveyspalvelujen tuottajilta ovat terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin suhteutettuna vielä varsin vähäisiä, mutta tulevaisuudessa ostotoiminnan odotetaan laajenevan asennemuutoksesta ulkoistamista kohtaan. (Okko et al ) Julkinen terveydenhuolto voi ulkoistaa toiminnastaan laajoja kokonaisuuksia, jolloin yksityiset toimijat voivat olla vastuussa kokonaisuudessaan aluesairaaloiden tai terveyskeskusten toiminnasta. Leimaa-antavaa terveydenhuollonmarkkinoille ovat monista muista markkinoista poikkeavat kysynnän, tarjonnan ja itse hyödykkeen erityispiirteet. Terveydenhuoltopalvelut eroavat muista hyödykkeistä siinä, että niiden kysyntä ei ole samassa määrin vakaata kuin esimerkiksi kulutustavaroiden, vaan ainakin yksilötasolla epäsäännöllistä ja vaikeasti ennakoitavaa. Terveydenhuoltopalveluille ominaista on myös niiden käyttö tarpeiden tyydyttämiseen vasta, kun kuluttaja kokee olevansa sairas. (Okko et al ) Tarjonnan epävakaus johtuu vaikeudesta tuottaa tarpeeksi terveydenhuollon palveluita kasvavaan kysyntään. Conradin ja Leiterin (2004) mukaan lääketieteellisiä tuotteita, palveluita ja hoitoja on alettu markkinoida asiakkaille, jotta he voisivat itse parantaa terveyttään. Mainostaminen, medikaalimarkkinoiden kehittyminen sekä medikaalipalveluiden standardisoituminen tuotetarjoomiksi ovat vaikuttaneet kasvavaan lääketieteellisten tuotteiden ja palveluiden hyödykkeellistymiseen, medikalisoitumiseen. (Conrad & Leiter 2004.) Terveydenhuoltomarkkinat ovat tunnetusti erittäin säänneltyjä (Jaakkola & Halinen 2006). Terveydenhuollontoimialalle ominaiset sääntelyyn ja toimilupiin perustuvat alalle tulon esteet eivät ole muillekaan palvelualoille vieraita, mutta toisaalta terveydenhuoltopalveluita ohjaavat yhteiskunnalliset, ei-markkinalähtöiset voimat. Terveydenhuoltopalveluiden erityisluonne yhdistettynä voiton tavoitteluun luo tilanteen, jossa julkisen sektorin, valtion ja viranomaisten, tehtäväksi jää toimijoiden tarkkailu ja opportunismin ehkäisy, liiallisen voiton tavoittelun estäminen sekä laadun kirjon liiallisen kasvun seuranta. Markkinoiden sääntelystä voidaan mainita esimerkkinä terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, joka tapahtuu julkisin varoin ja julkisessa ohjauksessa markkinavoimien ulot-

17 17 tumattomissa, ja joka omalla tavallaan sääntelee toimijoiden alalle ja markkinoille pääsyä. (Okko et al ) Terveydenhuoltopalvelut ovat Suomessa perinteisesti olleet julkisen sektorin järjestämisvelvoitteeseen perustuen julkisyhteisöjen tuottamia (Okko et al. 2007). Kokkisen, Konun ja Viitasen (2007) mukaan terveydenhuoltopalvelut jakautuvat Suomessa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluihin. Terveydenhuoltoyritykset, jotka toimivat julkisella sektorilla, ovat valtion ja yleisön paineen alla parantaakseen toiminnan laatuaan ja kilpaillakseen tehokkaammin yksityisten terveydenhuoltopalveluiden kanssa. Yksityisten lääkäripalveluyritysten on tarkoin suunniteltava potilaisiin fokusoituvat strategiansa parantaakseen luotettavuuttaan, jotta pystyttäisivät kilpailemaan valtion tukemien ja rahoittamien julkisten lääkäripalveluiden kanssa. (Jabnoun & Chaker 2003.) Kuluttajat, jotka haluavat terveydenhuoltopalveluja, mutta eivät pysty tai halua jostain syystä hankkia niitä julkisten markkinoiden kautta, voivat saada terveydenhuoltopalvelunsa yksityisten markkinoiden kautta (Conrad & Leiter 2004). Yksityisten terveydenhuoltopalveluita käyttäviä ryhmittymiä yksityisten asiakkaiden lisäksi ovat julkinen sektori sekä yritykset, jotka ulkoistavat terveydenhuoltopalveluitaan asiantuntijayrityksille. Okko et al. (2007) toteavat julkisen sektorin palveluiden oston yksityiseltä sektorilta olevan vasta alkuvaiheessa. Yritysten työterveyspalveluiden hankinta yksityiseltä asiantuntijayrityksiltä on kasvava suuntaus, johon on johtanut yrityksen vastuu henkilökunnan terveydenhuollon järjestämisestä. Yksityisen työterveydenhuollon etuihin voidaan lukea palvelun varmuus ja nopeus, mitkä vaikuttavat yrityksen toimintaan ajallisesti sekä vähempien työpoissaolokustannuksien muodossa. Työterveyshuollon järjestämiseen yksityisen sektorin kautta vaikuttaa myös työntekijän arvostus hyvää työterveyshuoltoa kohtaan, minkä nähdään vaikuttavan myös työnantajakuvaan. Jabnounin ja Chakerin (2003) mukaan kuluttajat ovat valmiita fyysisiin ponnisteluihin, kuten matkustamiseen, saadakseen korkealaatuista palvelua terveydenhuoltotoimialalla. Yksityisten terveyspalveluiden käyttö kuitenkin riippuu tuotteiden ja palveluiden

18 18 kustannuksista ja sitä kautta varallisuudesta. Yksityisillä terveydenhuoltomarkkinoilla palveluita tarjotaan niille kuluttajille, jotka pystyvät peittämään palvelusta aiheutuvat kustannukset. (Conrad & Leiter 2004.) Kilpailun ja yksityisen sektorin osallistumisen lisääntyessä, terveydenhuollossa on huolehdittava siitä, että toiminnan taustalla on myös terveydenhuollolle tai sairaanhoidolle ominainen etiikka, jossa päämääränä on parantunut potilas (Okko et al. 2007). Kuvioon 1 on kerätty terveydenhuoltotoimialan keskeisiä erityispiirteitä tämän tutkimuksen kannalta. TERVEYDENHUOLTOTOIMIALA säännelty toimiala jakautunut julkiseen ja yksityiseen toimintaan epävakaa kysyntä ja tarjonta abstrakti palvelu herkkä toiminnan kohde terveys Kuvio 1. Terveydenhuoltotoimialan erityispiirteet. Okon et al. (2007) mukaan voidaan olettaa, että jos yksityisen sektorin osuus terveydenhuoltopalveluiden markkinoista jatkaa kasvuaan, se luo yhdessä voittotavoitteen kanssa pitkällä aikavälillä kannustimia innovaatiotoiminnan kasvulle. Kilpailu kyvystä vastata paremmin kuluttajien mieltymyksiin ja tätä kautta markkinaosuuksista on osa kilpailumekanismia, joka pakottaa terveyspalveluita tuottavat toimijat sopeuttamaan toimintaansa muuttuviin olosuhteisiin. (Okko et al ) Yrityksen negatiivinen julkisuus, johtuen huonosta palvelusta, voi johtaa huonoon maineeseen, mikä voi olla erittäin vahingollista terveydenhuoltopalvelua tarjoavan yrityksen yritysbrändille (Hogan Henthorne & Henthorne 1994). Yksityisten terveydenhuoltoyritysten tarkkuus yritysbrändistään ja sen kommunikoinnista sidosryhmille korostuu, jotta toiminta pysyy laadukkaana. Tunnettuus ja yritysbrändi syntyvät asiantuntijayrityksellä ensisijaisesti omien hyvin tehtyjen toimintojen kautta (Sipilä 1999, 51 52).

19 Asiantuntijapalveluyritys terveydenhuoltotoimialalla Useimmilla palvelutoimialoilla yritysbrändejä pidetään yrityksen omaisuutena sekä kilpailuedun ja yrityksen arvon lähteenä. Brändit ohjaavat asiakkaiden ostokäyttäytymistä, jolloin asiakas valitsee tuotteen tai palvelun tarjotun brändin perusteella. (Bruhn & Georgi 2006, 275.) Asiantuntijapalveluiden abstraktisuuden vuoksi, asiakkaat arvioivat yrityksen tarjoamaa palvelua havaitsemansa yritysbrändin kautta Asiantuntijapalvelut terveydenhuoltotoimialalla Asiantuntijapalveluita pidetään yleisesti palvelutuotannon sisällä olevana alakategoriana (Jaakkola & Halinen 2006). Sipilä (1999, 13) toteaa, että kaikki asiantuntijaorganisaatiot ovat palveluorganisaatioita mutta kaikkia palveluorganisaatiota ei voida pitää asiantuntijaorganisaatioina. Asiantuntijapalveluita tuottavan yrityksen olemassa olon tarkoitus on Quaderin ( ) mukaan tuottaa palveluita asiakkailleen. Eroavaisuus asiantuntijayrityksen ja palveluyrityksen välillä on asiantuntijan spesifinen tieto joltakin tietyltä alalta (Ahrnell & Nicou 1991, 16). Asiantuntijapalveluita käytetään erityisesti silloin kun henkilön tai yrityksen oma tietovaranto ei riitä ongelman ratkaisuun ja täten muodostuu tarve ulkopuolisen toimijan asiantuntijapalveluille ongelman ratkaisemiseksi. Useat asiantuntijapalveluita tuottavista sektoreista ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana erittäin kilpailukykyisiksi. Terveydenhuoltotoimialan terveyteen liittyvät asiantuntijapalvelut eivät ole suoraviivaisesti miellettävissä asiantuntijapalveluiksi kuten konsulttiyritykset spesialisteineen, mutta henkilöstön kouluttautuneisuuden ja asiantuntevuuden takia terveydenhuoltopalvelut voidaan mieltää asiantuntijapalveluita tuottavaksi toimijaksi. Jaakkola ja Halinen (2006) toteavatkin terveydenhuoltoon liittyviä palveluita pidettävän yleisesti tyypillisinä asiantuntijapalveluina. Ahrnell ja Nicou (1991, 18) huomauttavat, että asiantuntijayrityksen on tunnettava syvällisesti markkinat, joilla toimii, voidakseen sopeuttaa tarjontansa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiantuntijayritykset tarjoavat yleensä aineettomia palveluita (Sipilä 1999, 51), jotka ovat usein pitkää ammatillista koulutusta ja kokemusta vaativia.

20 20 Asiantuntijapalveluiden markkinat ja tätä kautta tarjonta kasvavat, koska yrityksillä on entistä suurempi halukkuus käyttää ulkoisia alihankintapalveluita toimintoihin, jotka ei kuulu heidän ydinosaamiseensa. Niin yksityiset yritykset kuin julkiset tahotkin ovat keskittymässä perusosaamiseensa, jolloin erityispalveluiden, kuten työterveyspalveluiden, ostaminen ulkopuolisilta asiantuntijoilta nähdään liiketoiminnallisena ratkaisuna toiminnan tehostamiseksi. Asiantuntijapalveluiden tarjonnan kasvun myötä asiantuntijapalveluiden keskinäinen kilpailu lisääntyy, jolloin yrityksen markkinointityö tulee viemään enemmän aikaa (Sipilä 1999, 30 31). Asiantuntijapalveluita tarjoavat henkilöt, joilla on merkittävä määrä tiettyä spesifistä tietoa tietyltä alalta. Sipilä (1999, 20) määrittelee asiantuntijapalveluksi sellaisen työn suorittamisen, johon asiakkaalla itsellä ei ole tarvittavaa asiantuntijuutta, tietoa ja taitoa. Asiakkaat käyttävät asiantuntijapalveluja silloin, kun he eivät itse hallitse asiaa, vaan tarvitsevat jonkun muun asiantuntevuutta ongelman ratkaisemiseksi (Sipilä 1999, 19). Asiantuntijapalveluita tarjoavat pätevät henkilöt, joilla on tarvittava määrä asianratkaisemiseksi tarvittavaa tietoa. Asiantuntijan osaaminen ja korkea määrä tietoa yleensä perustuu koulutukseen, kokemukseen ja erityisiin taitoihin sekä tietoon, joka on keskittynyt kapealle alueelle. Asiantuntijapalveluita tuottavan yrityksen on houkuteltava ja pystyttävä pitämään osaajat yrityksissään palvelunlaadun takaamiseksi. (Ojasalo 2007.) Sipilän (1999, 13) mukaan voidaan ajatella, että sairaaloissa on paljon korkeasti koulutettuja asiantuntijoita mutta myös rutiininomaista palvelutyötä. Oman alansa asiantuntijoita, Bucher ja Stellingin (1969) mukaan, ovat muun muassa lääketieteelliset spesialistit ja sairaanhoitajat. Asiantuntijayritykset ovat henkilöintensiivisiä tietojen, taitojen ja tunteiden myyjiä, joiden palvelut ovat aineettomia, koostuen ohjeista ja määräyksistä, ja täten kaikkein vaikeimpia määritellä (Sipilä 1999, 15 17). Ueltschy, Laroche, Eggert ja Bindl (2007) korostavat, että asiantuntijayritysten on huomioitava palvelun laadun arvioimisen hankaluus tuotteen näkymättömyyden takia. Asiantuntijayrityksien terveydenhuoltotoimialalla on huomioitava palvelun laadun muuttuvaisuus, koska asiantuntijaa ja hänen

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1 Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom SOSTE 20.9.2016 cå 1 Agenda Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Minkälaisia yritysyhteistyön muotoja on olemassa? Mitä pitää

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Varoitukset turvallisuusjohdon työkaluina

Varoitukset turvallisuusjohdon työkaluina Varoitukset johdon työkaluina Juuso Lehtinen jalehtin@cc.hut.fi Kirja - Warnings and Risk Communication Useita kirjoittajia Toimittanut Michael S. Wogalter David M. DeJoy Kenneth R. Laughery Julkaisija:

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Aspa-säätiö Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Sisältö Projektin tavoite ja tunnusluvut 3 Verkkoaivoriihi osallistujan silmin

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Modulaarisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteena. Sh, TtM, FT, Mervi Vähätalo Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

Modulaarisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteena. Sh, TtM, FT, Mervi Vähätalo Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics Modulaarisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteena Sh, TtM, FT, Mervi Vähätalo 19.5 2016 MITÄ ON MODULAARISUUS Pilkottavuus Vaihdettavuus Yhteenliitettävyys Standardit rajapinnat MODULAARISUUDEN

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot