Riitta Jussila YRITYSBRÄNDIN UUDISTAMINEN TERVEYDENHUOLTOTOIMIALALLA. Tapauksena yksityinen asiantuntijapalveluita tuottava yritys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riitta Jussila YRITYSBRÄNDIN UUDISTAMINEN TERVEYDENHUOLTOTOIMIALALLA. Tapauksena yksityinen asiantuntijapalveluita tuottava yritys"

Transkriptio

1 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Riitta Jussila YRITYSBRÄNDIN UUDISTAMINEN TERVEYDENHUOLTOTOIMIALALLA Tapauksena yksityinen asiantuntijapalveluita tuottava yritys Pro gradu tutkielma Markkinointi Marraskuu 2008

2 OULUN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Laitos Markkinoinnin laitos Tekijä Jussila Riitta Työn valvoja Tähtinen J., professori Työn nimi Yritysbrändin uudistaminen terveydenhuoltotoimialalla - tapauksena yksityinen asiantuntijapalveluita tuottava yritys Oppiaine Markkinointi Työn laji Pro gradu Aika marraskuu 2008 Sivumäärä 98+3 Tiivistelmä Terveydenhuoltotoimialalla tapahtuvien muutoksien takia yksityiset terveyspalvelut ja niiden käyttö lisääntyvät. Yksityisten terveydenhuoltopalveluita tuottavien toimijoiden yritysbrändin tulisi olla vahva ja luottamusta herättävä liiketoiminnassa menestymiseksi. Asiantuntijapalveluiden abstraktisuuden takia, asiakkaat arvioivat yrityksen tarjoamaa palvelua havaitsemansa yritysbrändin kautta. Yritysbrändin avulla pyritään vetoamaan sidosryhmiin, ja suuntaamaan heidän huomionsa yritykseen. Yritysbrändien tulisi pysyä relevantteina ja säilyä dynaamisessa ympäristössä, jossa asiakkaiden halut, toimialan standardit ja strategiset prioriteetit muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Muutoksien takia yrityksillä on tarve seurata yritysbrändiään ja arvioida sen näkyvyyttä sekä uudistamisen tarvetta. Tutkimuksessa tarkastellaan yksityisiä asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändin uudistamista terveydenhuoltotoimialalla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yksityisen terveydenhuoltopalveluita tuottavan toimijan yritysbrändin uudistaminen terveydenhuoltotoimialalla. Tutkimuksessa pyrittiin selventämään millaisten vaiheiden kautta yritysbrändi uudistetaan sekä tunnistamaan yritysbrändin uusimiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä ja toteuttamisstrategiana oli tapaustutkimuksen käyttäminen teoriaa tukevana havaintolähteenä. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joiden pohja oli laadittu teoreettisen viitekehyksen perusteella. Tutkimusasetelmaksi valittiin abduktiivinen lähestymistapa, jonka avulla kehitetään uutta teoriaa aiemman kirjallisuuden sekä kerätyn empirian kautta. Yksityisiä terveydenhuollon asiantuntijapalveluita tuottava yritys uudistaa yritysbrändinsä vaiheittaisen prosessimaisen mallin avulla, jonka vaiheet ovat osittain limittäisiä mutta jokaisella vaiheella on ominaispiirteensä prosessissa. Uudistamisen vaiheita ovat nykytilan kartoitus, yrityksen arvojen määritteleminen, bränditiimin muodostaminen, ulkoisten tunnusmerkkien suunnittelu, yritysbrändin esittely sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille sekä uudistetun yritysbrändin jatkuvuuden varmentaminen, muodostuen yritysbrändin ylläpidosta sekä arvioinnista. Uudistamiseen vaikuttaviksi tekijöiksi identifioitiin johdon tuki prosessin toteutukselle ja sen aikana, viestintä ulkoisille ja erityisesti sisäisille sidosryhmille prosessin ajan sekä henkilöstön merkitys uudistetun yritysbrändin toteuttajana. Myös toimialan sekä asiantuntijapalveluiden piirteiden voidaan todeta vaikuttavan yritysbrändiin ja sen uudistamiseen. Tutkimus tarjoaa tietoa yritysbrändin uudistamisprosessista huomioiden vaiheiden ominaispiirteet sekä helpottaa identifioimaan uudistamiseen vaikuttavat tekijät. Yritysbrändin uudistamisesta kiinnostuneet yritykset voivat hyödyntää tutkimusta yritysbrändin uusimisessa ja suunnitella toimintansa prosessin pohjalta suuntaa-antavasti oman toimialan ja yrityksen erikoispiirteet huomioon ottaen. Asiasanat Asiantuntijayritys, asiantuntijapalvelut, sidosryhmät, viestintä Muita tietoja

3 SISÄLLYS Tiivistelmä Sisällys Kuviot Taulukko 1 JOHDANTO Johdatus aihealueeseen Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoite Tutkimuksen keskeiset käsitteet Tutkimusmetodi Tutkimuksen rakenne TERVEYDENHUOLTOTOIMIALA JA ASIANTUNTIJAPALVELUT Terveydenhuoltotoimialan erityispiirteet Asiantuntijapalveluyritys terveydenhuoltotoimialalla Asiantuntijapalvelut terveydenhuoltotoimialalla Asiantuntijapalveluiden keskeiset piirteet Asiantuntijayrityksen brändin merkitys terveydenhuoltotoimialalla YRITYSBRÄNDIN UUDISTAMINEN Yritysbrändin uudistamisen vaiheita Motiivit yritysbrändin uudistamiseen Bränditiimin muodostaminen ohjaamaan yritysbrändin uudistamista Yrityksen arvojen määritteleminen yritysbrändin pohjaksi Alkutilanteen analysointi Yritysbrändin uusien tunnusmerkkien suunnittelu Yritysbrändin esittely sidosryhmille Yritysbrändin ylläpito ja arviointi Yritysbrändin uudistamiseen vaikuttavat tekijät Viestintä osana yritysbrändäämistä Henkilöstön merkitys yritysbrändäämisessä Tutkimuksen teoreettinen viitekehys

4 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Laadullinen tutkimus Tapaustutkimus Tutkimuksen toimintavaiheet TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSIO Kohdeyritys ja sen toiminta Asiantuntijayrityksen yritysbrändi terveydenhuoltotoimialalla Asiantuntijapalvelut terveydenhuoltotoimialalla Yritysbrändin merkitys asiantuntijayrityksen toiminnalle Yritysbrändi erottautumistekijänä muista markkinoilla toimijoista Yritysbrändi viestintäkanavana Yritysbrändi rekrytoinnin välineenä Yritysbrändin uudistaminen terveydenhuoltotoimialalla Motiivit yritysbrändin uudistamiselle Nykytilanteen kartoitus Yritysbrändin pohjan määritteleminen Bränditiimin muodostaminen Yritysbrändin uusien visuaalisten tunnusmerkkien suunnittelu Uudistetun yritysbrändin esittely Uudistetun yritysbrändin esittely sisäisille sidosryhmille Uudistetun yritysbrändin esittely ulkoisille sidosryhmille Yritysbrändin jatkuvuuden varmentaminen Yritysbrändin ylläpito Yritysbrändin toiminnan arviointi Henkilöstön merkitys yritysbrändin uusimisen osatekijänä Viestinnän vahva rooli yritysbrändin uudistamisen onnistumisessa Yritysbrändin uusimisen haasteet Empiiriset tulokset Asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändin uudistamiseen vaikuttavat tekijät terveydenhuoltotoimialalla

5 5.7.2 Asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändin uudistaminen terveydenhuoltotoimialalla ja prosessiin vaikuttavat tekijät TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten vertaaminen teoriaan Liikkeenjohdolliset johtopäätökset Tutkimuksen arviointi ja luotettavuus Tutkimuksen validiteetti Tutkimuksen reliabiliteetti Tutkimuksen rajoitukset ja jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Empiiriset aineistot...99 Liite 2 Haastattelurunko Liite 3 Haastattelurunko 2 101

6 KUVIOT Kuvio 1. Terveydenhuoltotoimialan erityispiirteet...18 Kuvio 2. Asiantuntijapalveluiden keskeiset piirteet Kuvio 3. Motiivit yrityksen brändin uudistamiseen (mukaillen Muzellec et al. 2003; Muzellec & Lambkin 2006; Stuart & Muzellec 2004) Kuvio 4. Yritysbrändin uudistamisen toimintavaiheet Kuvio 5. Tutkimuskokonaisuuden vaiheet (mukaillen Hirsjärvi & Hurme 1988, 10; Hirsjärvi & Hurme 2001, 14) Kuvio 6. Yritysbrändin uusimiseen vaikuttavat tekijät Kuvio 7. Yritysbrändin uusiminen prosessina ja siihen vaikuttavat tekijät...82 TAULUKKO Taulukko 1. Tutkimuksen rakenne

7 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aihealueeseen Suomessa terveydenhuoltotoimiala käy läpi rakennemuutoksia johtuen muun muassa terveyspalveluiden yksityistämisestä ja muutoksista väestön ikärakenteessa sekä lainsäädännössä. Väestön ikärakenteen muutokset ja siitä julkiselle taloudenpidolle koituvat haasteet ovat muuttamassa toimintatapoja tuomalla myös yksityisen sektorin yhä laajemmassa määrin mukaan julkisin varoin järjestettävien terveydenhuoltopalvelujen tuotantoon (Okko, Björkroth, Koponen, Lehtonen ja Pelkonen 2007). Terveydenhuoltopalveluiden yksityistämisen takia yksityiset lääkäripalvelut ja niiden käyttö ovat lisääntymässä esimerkiksi työterveyspalveluiden muodossa. Yksityisten terveydenhuoltopalveluita tuottavien toimijoiden yritysbrändin on oltava vahva ja luottamusta herättävä, jotta liiketoiminta menestyy ja jatkuu. Muzellecin (2006) mukaan yritykset huomioivat entistä enemmän yritysbrändin vaikutusta liiketoiminnassa onnistumiseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavan tapausyrityksen yritysbrändin uudistamisen tarve heräsi yrityksen sisäisistä muutoksista, jolloin tarve muuttaa yritysbrändi kuvastamaan yrityksen nykytilaa kasvoi. Terveydenhuoltotoimiala on tärkeä tutkimuskohde, koska kasvavana toimialana yksityisiä terveyspalveluita tuottavan toimijan on luotava yritysbrändi saavuttaakseen sidosryhmien huomion tuottamiaan terveydenhuollollisia palveluita kohtaan. Yrityksien on otettava huomioon toiminnassaan ja markkinoinnissaan toimialan erityispiirteitä, jotka säätelevät ja rajoittavat toimialaa ja sen herkkää sekä henkilökohtaista kohdetta, ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Toimialan erityispiirteiden, lääkäriliiton eettisten ohjeiden sekä terveydenhuollonpalveluiden vuoksi markkinoinnin on oltava hienovaraista, luotettavaa sekä palvelun kohteen huomioonottavaa. Terveydenhuoltotoimiala on mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska terveydenhuolto asettaa omat haasteensa yritysbrändille ja sen eri osa-alueille muun muassa säädellyllä markkinointiviestinnällään. Yritysbrändi terveydenhuoltotoimialalla ei ole samankaltainen kuin esimerkiksi muiden toimialojen tuotebrändit, joihin kuluttajat voivat muodostaa läheisen suhteen. Yksityisten terveydenhuol-

8 8 totoimialalla toimivien yritysten on tarkoin suunniteltava potilaisiin fokusoituvat strategiansa parantaakseen luotettavuuttaan, jotta pystyttäisivät kilpailemaan valtion tukemien ja rahoittamien julkisten lääkäripalveluiden kanssa (Jabnoun & Chaker 2003). Yksityiset terveydenhuoltopalveluita tuottavat toimijat nähdään nykyään yhä enemmän julkisen terveydenhuollon täydentäjinä perinteikkään vastakkain asettelun sijaan. Asparan (2007, 6) mukaan tuotteiden brändit ja brändääminen ovat olleet markkinoinnin keskeisiä aiheita jo vuosikymmenien ajan. Kuitenkin yritysbrändääminen on ollut vähän tutkittu aihealue, joten Aspara (2007, 7) huomauttaakin empiiristä tutkimusta tehdyn vähän aiheesta, joka käsittelee yrityksien johdon tietoisia toimia sitoutua yritysbrändäämiseen. Myös Burghausen ja Fan (2002) toteavat, että empiiristä tutkimusta on tehty vähän siitä, miten itse markkinoilla toimijat suhtautuvat yritysbrändi käsitteeseen, huolimatta kasvavasta akateemisesta kiinnostuksesta yritysbrändäämistä kohtaan. Yritysbrändäämisestä on tullut ajankohtainen aikakautemme käsite (Balmer & Greyser 2003, ), jonka avulla pyritään herättämään haluttujen sidosryhmien huomio. Terveydenhuoltopalveluita tarjoavan toimijan on luotava itsestään tunnettu kohderyhmiensä piirissä tuodakseen julki palveluitaan toimialalla. Jaakkolan ja Halisen (2006) mukaan terveydenhuoltoon liittyviä palveluita pidetään yleisesti tyypillisinä asiantuntijapalveluina spesifisen tiedon takia. Asiantuntijapalveluita tuottavan toimijana yritysbrändistä muodostuu tuotteen aineettomuuden korvike, jolloin yritysbrändin vahvuus on yritysten välillä olennainen kilpailukyvyn luoja (Sipilä 1999, 51). Yritysbrändi on suurempi kokonaisuus kuin pelkästään yrityksen luomat ulkoiset tunnusmerkit. Yritysbrändi on ulkoisten ja sisäisten yrityksestä kiinnostuneiden tahojen, sidosryhmien, havaittavissa oleva kokonaisuus yrityksen toiminnasta ja arvoista. Ollins (2000, 61) painottaakin brändien olevan välineitä, joiden avulla voidaan erottautua toimialalla olevista samankaltaisista kilpailijoista. Ilman selvää yritysbrändiä, asiantuntijapalveluyrityksiä on vaikea erottaa toisistaan. Yritysbrändin avulla pyritään vetoamaan sidosryhmiin, ja suunnata heidän huomionsa yrityksen suuntaan halutulla tavalla. Yritysbrändin avulla yritykset erottautuvat toisistaan yritystasolla saavuttaakseen tunnettavuutta yrityksen sidosryhmien keskuudessa.

9 9 Gotsin ja Andriopouloksen (2007) mukaan yritysbrändien on pysyttävä relevantteina ja säilytettävä houkuttelevaisuutensa dynaamisessa ympäristössä, jossa asiakkaiden halut, toimialan standardit ja strategiset prioriteetit muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Näiden jatkuvien muutoksien takia yrityksillä on tarve seurata yritysbrändiään ja arvioida sen näkyvyyttä sekä uudistamisen tarvetta, jotta yritysbrändit säilyisivät yrityksen arvoja ja toimintaan kuvaavina välineinä muuttavassa toimintaympäristössä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavan tapausyrityksen yritysbrändin uudistamista indikoivana seikkana voidaan pitää tarvetta kuvastaa yritysrakenteessa sekä strategioissa tapahtuneita muutoksia jalostamalla yritysbrändiä. Yritysbrändin uudistamisen tarkoituksena on viestiä markkinoilla yrityksen muuttuneen ja uudistuneen joltakin osin (Stuart & Muzellec (2004). Monet yritysten johtajat ymmärtävät yritysbrändin tärkeyden, mutta heillä on ongelmia yritysbrändin uusimisessa, koska siihen opastava työkalu puuttuu heidän saataviltaan (Ettenson & Knowles 2006). Täten on tärkeää selvittää, miten yritysbrändi uudistetaan mahdollisimman onnistuneesti. Jatkuvalla yritysbrändin kehittämisellä yritykset voivat suojautua kilpailevilta korvaavilta yritysbrändeiltä. Investoinnit brändin kehittämiseen auttavat parantamaan ja lisäämään tekijöitä, jotka luovat arvoa ja differoivat yritysbrändiä sidosryhmien silmissä. (Balmer & Gray 2003.) Yritysbrändin uudistaminen nähdään usein myös kalliina ja aikaa vievänä prosessina, joka usein saa aikaan enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia (Stuart & Muzellec 2004). Epäonnistumisten välttämiseksi on tärkeää kehittää yritysbrändin uudistamisessa avustava malli yritysjohdolle, jotta yritysbrändin uusimisissa onnistuttaisiin ja täten mahdollistettaisiin yrityksen liiketoiminnan jatkuminen ja menestyminen uudistetun yritysbrändin herättämän tunnettavuuden kautta. 1.2 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoite Tämä tutkimus käsittelee yrityksen yritysbrändin uudistamista sekä uudistamisprosessiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa vaiheita, joiden kautta ja avulla yksityinen terveydenhuoltopalveluita tuottava yritys uudistaa yritysbrändinsä vastaamaan toimintansa tilaa. Aakerin ja Kellerin (1998, 295) mukaan yritysjohtajat tarvit-

10 10 sevat ohjeita ja neuvoja ymmärtääkseen yritysbrändäämisstrategian sekä kuinka uudistaa yritysbrändi että miten johtaa tehokkaasti yritysbrändejä. Jotta yritysbrändin uudistaminen olisi onnistunutta, tutkimuksen tavoitteena on kehittää toimintavaiheita selventävä kuvio, joka auttaa yrityksiä hahmottamaan yritysbrändin uudistamisen sekä kuvailee prosessin eri vaiheita yksityiskohtaisesti. Päätutkimuskysymys, johon tutkimus pohjautuu: - Miten yksityinen asiantuntijapalveluita terveydenhuoltotoimialalla tuottava yritys uudistaa yritysbrändinsä? Alatutkimuskysymykset, joiden avulla pyritään tarkentamaan yllä esitettyä päätutkimuskysymystä: - Millaisten vaiheiden kautta yksityisiä asiantuntijapalveluita terveydenhuoltotoimialalla tuottava yritys uudistaa yritysbrändinsä? - Mitkä tekijät vaikuttavat yritysbrändin uudistamiseen? Tutkimuksen avulla halutaan selvittää, miten terveydenhuollon asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändi uudistetaan vastaamaan yrityksen toiminnan nykytilaa. Terveydenhuoltotoimiala sekä asiantuntijapalvelut tuovat oman lisänsä ja vaikutuksensa yritysbrändiin sekä kyseiseen yritysbrändäämisprosessiin. Tutkimuksessa liitetään yhteen kirjallisuuskatsauksessa esiin tulevat teoriat ja pyritään muodostamaan yhden tapauksen kautta empiirisen aineiston avulla täydentyvä kuvio asiantuntijayrityksen yritysbrändin uudistamisesta terveydenhuoltotoimialalla. 1.3 Tutkimuksen keskeiset käsitteet Yritysbrändi voidaan liittää laajempaan yritysten tasolla tehtävään markkinointiin, jossa yritystä markkinoidaan yritysten, ei niinkään tuotteiden, tasolla. Tällä tasolla yritysbrändit toimivat sidosryhmiä yrityksen suuntaan ohjaavina vaikuttimina (Balmer & Gray 2003). Burghausen ja Fan (2002) määrittelevät yritysbrändäämistä käytettävän luotaessa yrityksestä tai sen tuotteista mielikuva, jonka avulla pyritään vetoamaan ulkoisiin tahoi-

11 11 hin, sidosryhmiin, ja suuntaamaan heidän huomionsa yrityksen suuntaan halutulla tavalla. Daly ja Moloney (2004) määrittelevät yritysbrändin olevan enemmän kuin pelkkä yrityksen nimi ja siihen liittyvät yrityksen fyysiset ominaisuudet kuten rakennukset, koneet ja työasut. Heidän mukaansa yritysbrändillä on merkitys niin sisäisten kuin ulkoistenkin sidosryhmien tietoisuudessa. Näille sidosryhmille yritysbrändi esittäytyy yrityksen vaalimina arvoina ja lupauksina palvelun laadusta. Yritysbrändillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan kokonaiskuvaa, minkä eri sidosryhmät muodostavat yrityksestä muun muassa median, mainonnan, omien kokemuksien ja yrityksen henkilöstön toiminnan kautta. Yritysbrändillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lisäksi ulkoisten ja sisäisten yrityksestä kiinnostuneiden tahojen havaittavissa olevaa kokonaisuutta yrityksen toiminnasta ja arvoista. Tässä tutkimuksessa käytetään yritysbrändin uudistamista kuvailemaan toimintoja yritysbrändin uudistamiseen ja jalostamiseen. Käsitettä yritysbrändin uudistaminen voidaan käyttää tarkoittamaan eri toimintoja nimenvaihdoksesta brändin uudelleenasemointiin sidosryhmien silmissä (Muzellec, Doogan & Lambkin 2003). Yritysbrändin uudistaminen - käsitettä käytetään usein indikoimaan yritysbrändin uudistamista aikaisemmasta yritysbrändistä. Stuart ja Muzellec (2004) määrittelevät yritysbrändin uudistamisen ilmaisevan muun muassa yrityksen nimen, logon ja/tai tunnuslauseen muutosta. Yritysbrändin uudistaminen on yrityksen määrittelemistä tavalla, joka saa yrityksen näyttäytymään ainutlaatuisena ja selvästi erottuvana muiden samankaltaisten yritysten joukosta (Muzellec 2006). Tässä tutkimuksessa yritysbrändin uusimisella tarkoitetaan yrityksen yritysbrändin tietoista kehittämistä ja uudistamista aikaisemmasta brändistä vastaamaan yrityksen toiminnan nykytilaa. Yritysbrändin uudistamisen pyrkimyksenä on saavuttaa uudistunut sekä yhtenäinen ilme sidosryhmien silmissä. Sipilä (1999, 20) määrittelee asiantuntijapalveluksi sellaisen työn suorittamisen, johon asiakkaalla itsellä ei ole tarvittavaa asiantuntijuutta, tietoja ja taitoja. Asiakkaat käyttävät asiantuntijapalveluja silloin, kun he eivät itse hallitse asiaa, vaan tarvitsevat jonkun muun asiantuntevuutta ongelman ratkaisemiseksi (Sipilä 1999, 19). Asiantuntijapalvelu määritellään tässä tutkimuksessa palveluksi, jossa tarvitaan tietyn alan asiantuntijuutta, jotta

12 12 asiakkaita voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan ongelman ratkaisemiseksi. Ahrnell ja Nicou (1991, 15) määrittelevät tyypillisiksi asiantuntijayrityksiksi toimijat, joiden palkatut asiantuntijat ovat esimerkiksi tietyn alan konsultteja, tilintarkastajia, juristeja tai lääkäreitä. Yksityisiä terveydenhuoltopalveluita tuottavaa yritystä asiantuntijaorganisaationa ei ole tutkittu, mutta henkilöstön asiantuntevuuden vuoksi tässä tutkimuksessa hyödynnetään asiantuntijuuteen liitettäviä teorioita tutkimuksen teoriaosassa. Tässä tutkimuksessa yksityisellä terveydenhuollon asiantuntijapalveluita tuottavalla yrityksellä tai toimijalla tarkoitetaan laajoja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin kokonaispalveluita tuottavaa toimijaa. Yrityksen palvelut koostuvat useista terveydenhoitoon ja - huoltoon liittyvistä osista muodostaen laajan kokonaisuuden terveyspalveluita. Yritys kategorisoidaan kuulumaan asiantuntipalveluita tuottavaksi yritykseksi henkilöstön asiantuntijuuden ja spesifisen tiedon kautta. Henkilöstöön kuuluu muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia sekä muita terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Yrityksen toiminnasta kiinnostuneita sidosryhmiä ovat muun muassa työntekijät, asiakkaat, sijoittajat, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit, viranomaiset sekä monet muut tahot, jotka seuraavat yrityksen toimintaa (Hatch & Shulzt 2003; Ollins 2000, 60). Yrityksen sisäisiin sidosryhmiin kuuluvat kaikki ne, joilla jollakin tavoin on henkilökohtaista intressiä ja etuja yrityksessä johtoryhmä, hallitus, työntekijät emo-, tytäryhtiöissä, yhteistyökumppanit sekä entiset työntekijät (Ahrnell & Nicou 1991, 54). Aspara (2007, v, 397) lisää yrityksen sidosryhmiin kuuluvan markkina-analyytikot sekä potentiaaliset uudet työntekijät. Sipilän (1999, 51) mukaan asiantuntijaorganisaation sidosryhmiin kuuluvat myös kollegat toimialalla. Myös potentiaaliset asiakkaat ovat kiinnostuneita yrityksen toiminnasta (Ahrnell & Nicou 1991, 56). Terveydenhuoltotoimialalla toimivan palveluntuottajan sidosryhmiin voidaan lukea myös samalla toimialalla toimivat kilpailijat, yksityinen ja julkinen sektori, vakuutusyhtiöt, Kansaneläkelaitos sekä eri viranomaistahot kuten valtio.

13 Tutkimusmetodi Tämän tutkimuksen tieteenfilosofisena lähestymistapana on subjektivistinen näkökanta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kohdeilmiötä laadullisen tutkimusmenetelmän avulla, koska kyseisen ilmiön kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii syvällisen ja rikkaan tiedon keräämistä pienestä aineistosta (Alasuutari 1995, 74 75). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistoa ei pakoteta ennalta määriteltyihin luokkiin, kuten kvantitatiivisessa tutkimuksessa on tapana tehdä lomakekyselyn kautta (Alasuutari 1994, 24). Laadullisella menetelmällä kerätylle aineistolle on ominaista monitahoisuus, kompleksisuus sekä erikoislaatuisuus (Alasuutari 1995, 74 77). Teoreettisen tiedon avulla tutkija kehittää esiymmärrystä aiheesta tarkastelemalla ilmiöön liittyvää aikaisempaa julkaistua kirjallisuutta, tietoa ja teorioita. Tutkimusasetelmaksi on valittu abduktiivinen lähestymistapa, jonka avulla tutkija kehittää uutta teoriaa aiemman kirjallisuuden sekä kerätyn empirian kautta (Perry 1998). Lähtökohtana tälle tutkimukselle ei ole teorian tai hypoteesien testaaminen vaan tutkimuksessa halutaan tarkastella aineistoa monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 165). Empiria on mukana harvojen kohdeyksiköiden kautta, joiden tutkimusmenetelmät ovat monipuolisia (Neilimo & Näsi 1980). Kun markkinoinnin tutkimusta tehdään tieteellisessä ympäristössä, painotuksena on, että tutkimuksen tulisi lisätä ymmärrystä talouselämästä. Tämä tavoite täyttyy, kun tutkimuksen ideana on tuottaa uutta tietoa tai korjata joitain aiemmissa käsityksissä olevia virheitä. (Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 47.) Millerin, Dingwallin ja Murphyn (2004, 337) mukaan kvalitatiivisella tutkimuksella voidaan tutkia erilaisia prosesseja, johon tässä yritybrändin uudistamista koskevassa tutkimuksessa paneudutaan. 1.5 Tutkimuksen rakenne Tutkimus koostuu kuudesta pääluvusta. Tutkimuksen rakenne on esitelty tarkemmin taulukossa 1. Tutkimuksen toisessa luvussa esitellään terveydenhuoltotoimialan erityispiir-

14 14 teitä sekä pohditaan asiantuntijapalveluita tuottavan toimijan yritysbrändiä ja sen merkitystä. Kolmannessa luvussa käydään läpi tarkemmin yritysbrändin uudistamisen vaiheita ja tuodaan esille tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysbrändin uusimisen onnistumiseen. Neljännen luvun päätarkoituksen on selventää metodologisia valintoja sekä muodostaa kuva tämän tutkimuksen tutkimusprosessista. Viidennessä luvussa kerrotaan tapausyrityksestä sekä muodostetaan empirian analyysi kahden kuvion avulla. Kuudennessa luvussa esitellään niin teoreettiset kuin liikkeenjohdollisetkin johtopäätökset sekä arvioidaan työn reliabiliteettia, validiteettia sekä mahdollisia rajoitteita. Kuudennen kappaleen lopuksi tuodaan esille ehdotuksia ja aiheita mahdollisille jatkotutkimuksille. Taulukko 1. Tutkimuksen rakenne. Luku Luvun otsikko Luvun merkitys tutkimuksen kannalta 1 Johdanto 2 Terveydenhuoltotoimiala ja asiantuntijapalvelut 3 Yritysbrändin uudistaminen 4 Tutkimusmenetelmät 5 Tutkimuksen empiirinen osio 6 Tutkimuksen johtopäätökset Luvussa esitellään lyhyesti työn aihe, tutkimuskysymykset ja tavoitteet, tutkimusmetodologia sekä työn rakenne Luvussa luodaan katsaus terveydenhuoltotoimialaan, asiantuntijapalveluihin sekä asiantuntijapalveluyrityksen yritysbrändiin Luvussa käydään lävitse yritysbrändin uudistamisen toimintavaiheita sekä yritysbrändin uudistamiseen vaikuttavia tekijöitä Luvun tarkoituksena on selventää tutkimuksen metodologiasia valintoja sekä tutkimusprosessia Luvussa esitellään tapausyritys ja analysoidaan tapausyrityksen yritysbrändin uudistamista. Luvun lopussa kiteytetään saadut tulokset empirian ja teorian perusteella muodostettuihin kuvioihin Luvussa tarkastellaan teorian ja empirian perusteella saatuja johtopäätöksiä. Lisäksi pohditaan tutkimuksen validiteettia ja reliabiliteettia ja jatkotutkimusmahdollisuuksia

15 15 2 TERVEYDENHUOLTOTOIMIALA JA ASIANTUNTIJAPALVELUT Tässä luvussa tutkimusaihetta käsitellään olemassa olevan tutkimustiedon kautta. Luvun alussa tarkastellaan terveydenhuoltotoimialaa ja viimeaikaisia muutoksia toimialan sisällä. Luvussa pyritään myös esittelemään ja nimeämään toimialan erityispiirteitä. Myöhemmin luvussa käydään läpi asiantuntijapalveluiden keskeisiä piirteitä sekä yritysbrändin merkitystä asiantuntijapalveluita tuottavalle toimijalle. 2.1 Terveydenhuoltotoimialan erityispiirteet Terveydenhuoltoa voidaan pitää globaalina toimialana (Jabnoun & Chaker 2003), joka on jatkuvan kasvun kohteena. Suomessa kasvava ja laajeneva terveydenhuollon toimiala käy läpi suuria rakennemuutoksia johtuen muun muassa väestön ikärakenteen muutoksista, terveyspalveluiden yksityistämisestä, medikalisoitumisesta (Conrad & Leiter 2004) sekä muutoksista lainsäädännössä. Mankisen (2006) mukaan väestön ikääntymisen myötä terveyspalveluiden kysyntä kasvaa selkeästi lähivuosien aikana, jolloin palvelujen määrää on lisättävä, jotta terveyspalveluiden tarve saadaan tyydytettyä. Okko et al. (2007) toteavat väestön ikääntymisen vaativan tulevaisuudessa terveydenhuollolta yhä enemmän resursseja ja yhdeksi avainkysymykseksi he nimeävätkin julkisen sektorin valmiuden tuottaa terveydenhuoltopalveluita vastaamaan kysyntää. Lisääntyvät yksityiset terveydenhuollonpalvelut tuovat markkinoille lisäkapasiteettia, jota tarvitaan vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Terveydenhuollon organisaatiot voivat lisätä tehokkuuttaan ja parantaa palvelun laatua syventämällä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yksityisten terveydenhuollon palveluntuotannon rooli kasvaa lakiuudistuksien - hankintalaki muutoksen, valtio-osuusuudistuksen sekä hoitotakuun - myötä. Lakiuudistuksen ja muutoksien kautta julkisen sektorin toimija, kuten kunta, voi järjestää terveydenhuoltoon kuuluvat toimintonsa hoitamalla ne itse, sopimuksin yhdessä toisen tai toisten kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntainliitossa tai hankkimalla palvelut valtiolta, toiselta kunnalta, kuntainliitolta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kuntien

16 16 terveyspalvelujen ostot yksityisiltä terveyspalvelujen tuottajilta ovat terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin suhteutettuna vielä varsin vähäisiä, mutta tulevaisuudessa ostotoiminnan odotetaan laajenevan asennemuutoksesta ulkoistamista kohtaan. (Okko et al ) Julkinen terveydenhuolto voi ulkoistaa toiminnastaan laajoja kokonaisuuksia, jolloin yksityiset toimijat voivat olla vastuussa kokonaisuudessaan aluesairaaloiden tai terveyskeskusten toiminnasta. Leimaa-antavaa terveydenhuollonmarkkinoille ovat monista muista markkinoista poikkeavat kysynnän, tarjonnan ja itse hyödykkeen erityispiirteet. Terveydenhuoltopalvelut eroavat muista hyödykkeistä siinä, että niiden kysyntä ei ole samassa määrin vakaata kuin esimerkiksi kulutustavaroiden, vaan ainakin yksilötasolla epäsäännöllistä ja vaikeasti ennakoitavaa. Terveydenhuoltopalveluille ominaista on myös niiden käyttö tarpeiden tyydyttämiseen vasta, kun kuluttaja kokee olevansa sairas. (Okko et al ) Tarjonnan epävakaus johtuu vaikeudesta tuottaa tarpeeksi terveydenhuollon palveluita kasvavaan kysyntään. Conradin ja Leiterin (2004) mukaan lääketieteellisiä tuotteita, palveluita ja hoitoja on alettu markkinoida asiakkaille, jotta he voisivat itse parantaa terveyttään. Mainostaminen, medikaalimarkkinoiden kehittyminen sekä medikaalipalveluiden standardisoituminen tuotetarjoomiksi ovat vaikuttaneet kasvavaan lääketieteellisten tuotteiden ja palveluiden hyödykkeellistymiseen, medikalisoitumiseen. (Conrad & Leiter 2004.) Terveydenhuoltomarkkinat ovat tunnetusti erittäin säänneltyjä (Jaakkola & Halinen 2006). Terveydenhuollontoimialalle ominaiset sääntelyyn ja toimilupiin perustuvat alalle tulon esteet eivät ole muillekaan palvelualoille vieraita, mutta toisaalta terveydenhuoltopalveluita ohjaavat yhteiskunnalliset, ei-markkinalähtöiset voimat. Terveydenhuoltopalveluiden erityisluonne yhdistettynä voiton tavoitteluun luo tilanteen, jossa julkisen sektorin, valtion ja viranomaisten, tehtäväksi jää toimijoiden tarkkailu ja opportunismin ehkäisy, liiallisen voiton tavoittelun estäminen sekä laadun kirjon liiallisen kasvun seuranta. Markkinoiden sääntelystä voidaan mainita esimerkkinä terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, joka tapahtuu julkisin varoin ja julkisessa ohjauksessa markkinavoimien ulot-

17 17 tumattomissa, ja joka omalla tavallaan sääntelee toimijoiden alalle ja markkinoille pääsyä. (Okko et al ) Terveydenhuoltopalvelut ovat Suomessa perinteisesti olleet julkisen sektorin järjestämisvelvoitteeseen perustuen julkisyhteisöjen tuottamia (Okko et al. 2007). Kokkisen, Konun ja Viitasen (2007) mukaan terveydenhuoltopalvelut jakautuvat Suomessa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluihin. Terveydenhuoltoyritykset, jotka toimivat julkisella sektorilla, ovat valtion ja yleisön paineen alla parantaakseen toiminnan laatuaan ja kilpaillakseen tehokkaammin yksityisten terveydenhuoltopalveluiden kanssa. Yksityisten lääkäripalveluyritysten on tarkoin suunniteltava potilaisiin fokusoituvat strategiansa parantaakseen luotettavuuttaan, jotta pystyttäisivät kilpailemaan valtion tukemien ja rahoittamien julkisten lääkäripalveluiden kanssa. (Jabnoun & Chaker 2003.) Kuluttajat, jotka haluavat terveydenhuoltopalveluja, mutta eivät pysty tai halua jostain syystä hankkia niitä julkisten markkinoiden kautta, voivat saada terveydenhuoltopalvelunsa yksityisten markkinoiden kautta (Conrad & Leiter 2004). Yksityisten terveydenhuoltopalveluita käyttäviä ryhmittymiä yksityisten asiakkaiden lisäksi ovat julkinen sektori sekä yritykset, jotka ulkoistavat terveydenhuoltopalveluitaan asiantuntijayrityksille. Okko et al. (2007) toteavat julkisen sektorin palveluiden oston yksityiseltä sektorilta olevan vasta alkuvaiheessa. Yritysten työterveyspalveluiden hankinta yksityiseltä asiantuntijayrityksiltä on kasvava suuntaus, johon on johtanut yrityksen vastuu henkilökunnan terveydenhuollon järjestämisestä. Yksityisen työterveydenhuollon etuihin voidaan lukea palvelun varmuus ja nopeus, mitkä vaikuttavat yrityksen toimintaan ajallisesti sekä vähempien työpoissaolokustannuksien muodossa. Työterveyshuollon järjestämiseen yksityisen sektorin kautta vaikuttaa myös työntekijän arvostus hyvää työterveyshuoltoa kohtaan, minkä nähdään vaikuttavan myös työnantajakuvaan. Jabnounin ja Chakerin (2003) mukaan kuluttajat ovat valmiita fyysisiin ponnisteluihin, kuten matkustamiseen, saadakseen korkealaatuista palvelua terveydenhuoltotoimialalla. Yksityisten terveyspalveluiden käyttö kuitenkin riippuu tuotteiden ja palveluiden

18 18 kustannuksista ja sitä kautta varallisuudesta. Yksityisillä terveydenhuoltomarkkinoilla palveluita tarjotaan niille kuluttajille, jotka pystyvät peittämään palvelusta aiheutuvat kustannukset. (Conrad & Leiter 2004.) Kilpailun ja yksityisen sektorin osallistumisen lisääntyessä, terveydenhuollossa on huolehdittava siitä, että toiminnan taustalla on myös terveydenhuollolle tai sairaanhoidolle ominainen etiikka, jossa päämääränä on parantunut potilas (Okko et al. 2007). Kuvioon 1 on kerätty terveydenhuoltotoimialan keskeisiä erityispiirteitä tämän tutkimuksen kannalta. TERVEYDENHUOLTOTOIMIALA säännelty toimiala jakautunut julkiseen ja yksityiseen toimintaan epävakaa kysyntä ja tarjonta abstrakti palvelu herkkä toiminnan kohde terveys Kuvio 1. Terveydenhuoltotoimialan erityispiirteet. Okon et al. (2007) mukaan voidaan olettaa, että jos yksityisen sektorin osuus terveydenhuoltopalveluiden markkinoista jatkaa kasvuaan, se luo yhdessä voittotavoitteen kanssa pitkällä aikavälillä kannustimia innovaatiotoiminnan kasvulle. Kilpailu kyvystä vastata paremmin kuluttajien mieltymyksiin ja tätä kautta markkinaosuuksista on osa kilpailumekanismia, joka pakottaa terveyspalveluita tuottavat toimijat sopeuttamaan toimintaansa muuttuviin olosuhteisiin. (Okko et al ) Yrityksen negatiivinen julkisuus, johtuen huonosta palvelusta, voi johtaa huonoon maineeseen, mikä voi olla erittäin vahingollista terveydenhuoltopalvelua tarjoavan yrityksen yritysbrändille (Hogan Henthorne & Henthorne 1994). Yksityisten terveydenhuoltoyritysten tarkkuus yritysbrändistään ja sen kommunikoinnista sidosryhmille korostuu, jotta toiminta pysyy laadukkaana. Tunnettuus ja yritysbrändi syntyvät asiantuntijayrityksellä ensisijaisesti omien hyvin tehtyjen toimintojen kautta (Sipilä 1999, 51 52).

19 Asiantuntijapalveluyritys terveydenhuoltotoimialalla Useimmilla palvelutoimialoilla yritysbrändejä pidetään yrityksen omaisuutena sekä kilpailuedun ja yrityksen arvon lähteenä. Brändit ohjaavat asiakkaiden ostokäyttäytymistä, jolloin asiakas valitsee tuotteen tai palvelun tarjotun brändin perusteella. (Bruhn & Georgi 2006, 275.) Asiantuntijapalveluiden abstraktisuuden vuoksi, asiakkaat arvioivat yrityksen tarjoamaa palvelua havaitsemansa yritysbrändin kautta Asiantuntijapalvelut terveydenhuoltotoimialalla Asiantuntijapalveluita pidetään yleisesti palvelutuotannon sisällä olevana alakategoriana (Jaakkola & Halinen 2006). Sipilä (1999, 13) toteaa, että kaikki asiantuntijaorganisaatiot ovat palveluorganisaatioita mutta kaikkia palveluorganisaatiota ei voida pitää asiantuntijaorganisaatioina. Asiantuntijapalveluita tuottavan yrityksen olemassa olon tarkoitus on Quaderin ( ) mukaan tuottaa palveluita asiakkailleen. Eroavaisuus asiantuntijayrityksen ja palveluyrityksen välillä on asiantuntijan spesifinen tieto joltakin tietyltä alalta (Ahrnell & Nicou 1991, 16). Asiantuntijapalveluita käytetään erityisesti silloin kun henkilön tai yrityksen oma tietovaranto ei riitä ongelman ratkaisuun ja täten muodostuu tarve ulkopuolisen toimijan asiantuntijapalveluille ongelman ratkaisemiseksi. Useat asiantuntijapalveluita tuottavista sektoreista ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana erittäin kilpailukykyisiksi. Terveydenhuoltotoimialan terveyteen liittyvät asiantuntijapalvelut eivät ole suoraviivaisesti miellettävissä asiantuntijapalveluiksi kuten konsulttiyritykset spesialisteineen, mutta henkilöstön kouluttautuneisuuden ja asiantuntevuuden takia terveydenhuoltopalvelut voidaan mieltää asiantuntijapalveluita tuottavaksi toimijaksi. Jaakkola ja Halinen (2006) toteavatkin terveydenhuoltoon liittyviä palveluita pidettävän yleisesti tyypillisinä asiantuntijapalveluina. Ahrnell ja Nicou (1991, 18) huomauttavat, että asiantuntijayrityksen on tunnettava syvällisesti markkinat, joilla toimii, voidakseen sopeuttaa tarjontansa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiantuntijayritykset tarjoavat yleensä aineettomia palveluita (Sipilä 1999, 51), jotka ovat usein pitkää ammatillista koulutusta ja kokemusta vaativia.

20 20 Asiantuntijapalveluiden markkinat ja tätä kautta tarjonta kasvavat, koska yrityksillä on entistä suurempi halukkuus käyttää ulkoisia alihankintapalveluita toimintoihin, jotka ei kuulu heidän ydinosaamiseensa. Niin yksityiset yritykset kuin julkiset tahotkin ovat keskittymässä perusosaamiseensa, jolloin erityispalveluiden, kuten työterveyspalveluiden, ostaminen ulkopuolisilta asiantuntijoilta nähdään liiketoiminnallisena ratkaisuna toiminnan tehostamiseksi. Asiantuntijapalveluiden tarjonnan kasvun myötä asiantuntijapalveluiden keskinäinen kilpailu lisääntyy, jolloin yrityksen markkinointityö tulee viemään enemmän aikaa (Sipilä 1999, 30 31). Asiantuntijapalveluita tarjoavat henkilöt, joilla on merkittävä määrä tiettyä spesifistä tietoa tietyltä alalta. Sipilä (1999, 20) määrittelee asiantuntijapalveluksi sellaisen työn suorittamisen, johon asiakkaalla itsellä ei ole tarvittavaa asiantuntijuutta, tietoa ja taitoa. Asiakkaat käyttävät asiantuntijapalveluja silloin, kun he eivät itse hallitse asiaa, vaan tarvitsevat jonkun muun asiantuntevuutta ongelman ratkaisemiseksi (Sipilä 1999, 19). Asiantuntijapalveluita tarjoavat pätevät henkilöt, joilla on tarvittava määrä asianratkaisemiseksi tarvittavaa tietoa. Asiantuntijan osaaminen ja korkea määrä tietoa yleensä perustuu koulutukseen, kokemukseen ja erityisiin taitoihin sekä tietoon, joka on keskittynyt kapealle alueelle. Asiantuntijapalveluita tuottavan yrityksen on houkuteltava ja pystyttävä pitämään osaajat yrityksissään palvelunlaadun takaamiseksi. (Ojasalo 2007.) Sipilän (1999, 13) mukaan voidaan ajatella, että sairaaloissa on paljon korkeasti koulutettuja asiantuntijoita mutta myös rutiininomaista palvelutyötä. Oman alansa asiantuntijoita, Bucher ja Stellingin (1969) mukaan, ovat muun muassa lääketieteelliset spesialistit ja sairaanhoitajat. Asiantuntijayritykset ovat henkilöintensiivisiä tietojen, taitojen ja tunteiden myyjiä, joiden palvelut ovat aineettomia, koostuen ohjeista ja määräyksistä, ja täten kaikkein vaikeimpia määritellä (Sipilä 1999, 15 17). Ueltschy, Laroche, Eggert ja Bindl (2007) korostavat, että asiantuntijayritysten on huomioitava palvelun laadun arvioimisen hankaluus tuotteen näkymättömyyden takia. Asiantuntijayrityksien terveydenhuoltotoimialalla on huomioitava palvelun laadun muuttuvaisuus, koska asiantuntijaa ja hänen

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

BRÄNDIN JA MAINEEN RAKENTAMINEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSSA. KTT Kati Suomi Yliopisto-opettaja

BRÄNDIN JA MAINEEN RAKENTAMINEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSSA. KTT Kati Suomi Yliopisto-opettaja BRÄNDIN JA MAINEEN RAKENTAMINEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSSA KTT Kati Suomi Yliopisto-opettaja ASIANTUNTIJOIDEN JOHTAMINEN TIETOA JA TAKTIIKKAA ASKO-HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI 18.10.2018 Brändin ja maineen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Onko asiakas meille tärkeä? Yrityksen asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus

Onko asiakas meille tärkeä? Yrityksen asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus Onko asiakas meille tärkeä? Yrityksen asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus Asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus Kysymyssetti on tarkoitettu yrityksen asiakaskeskeisten käytäntöjen tarkasteluun. Tiimit

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa?

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa? 2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa? Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta)

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

PRH:n strategia vuosille

PRH:n strategia vuosille PRH:n strategia vuosille 2018-2022 Asiakaskeskeisyys on työmme lähtökohta. Yhteistyössä rakennetut palveluketjut tarjoavat asiakkaalle sujuvan reitin asioiden hoitamiseen. Asiointi palveluissamme on helppoa,

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu

Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu SoteNavi -hankkeen työpaja 28.11.2017 Päivi Katajamäki paivi.katajamaki@turkuamk.fi, 050 5985914 Mitä on palvelumuotoilu Palvelumuotoilulla etuja Palvelupolku Menetelmiä

Lisätiedot

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina Diplomityön tekijä: Tomi Pättö Valvoja: professori Raimo Kantola Suorituspaikka: Elisa Solutions

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

CONSTI STRATEGIA LYHYT YHTEENVETO

CONSTI STRATEGIA LYHYT YHTEENVETO CONSTI STRATEGIA 2017-2021 LYHYT YHTEENVETO CONSTI ASTUU UUTEEN VAIHEESEEN KEHITYSPOLULLAAN Yritysostot, voimakas kasvu Fokus kannatta -vuuteen Kannattava kehitys Integraatio Listautuminen Consti Strategia:

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global

Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Toimiala: Kansainvälinen viestintä, sen koulutus ja konsultointi Yritys: AAC Global Lähdimme testaamaan LinkedIn-markkinoinnin

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Autonomia hanke. Lääkärin autonomia yhteiskunnan palveluksessa. Potilasjärjestötilaisuus Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL

Autonomia hanke. Lääkärin autonomia yhteiskunnan palveluksessa. Potilasjärjestötilaisuus Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL Autonomia hanke Lääkärin autonomia yhteiskunnan palveluksessa Potilasjärjestötilaisuus 10.5.2017 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL Lääkäriprofession autonomian määritelmä Lääkäriprofession autonomia,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK

Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen Heli Leskinen, lehtori, TAMK heli.leskinen@tamk.fi Agenda Mitä on liiketoimintaosaaminen? Miten sote-uudistus haastaa liiketoimintaosaamista?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot