Turun hallinto-oikeuden päätös

Transkriptio

1 Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero /0286/1 1 (7) Diaarinumero 00671/15/4103 Asia Valitus asemakaavasta Valittaja Asunto-oy Sepänsirkka, Turku Päätös josta valitetaan Turun kaupunginvaltuusto Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Turun kaupungin III kaupunginosan korttelin 8 tonttia 1 koskevan asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksella muodostuu Turun kaupungin III kaupunginosan kortteli 8 (osa). Kaava-alueelle laaditaan erillinen tonttijako. Valitus Päätös on kumottava ja päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetty vuorovaikutus ei ole toteutunut asianmukaisesti, koska yhtiön esittämiä kymmeniä mielipiteitä ei ole otettu huomioon. Myöskään kaupunkikuvaneuvottelukunnan, rakennusvalvonnan ja museokeskuksen lausuntoja ei ole otettu kaavan ratkaisuissa huomioon. Kaavamuutos turmelee maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti alueen kulttuuriperinnön sekä kauneus- ja luontoarvot, sillä massiivinen rakentaminen ei sovi muuhun rakennettuun ympäristöön, alueen vanha tiheä puusto kaadetaan ja vuonna 1950 rakennettu asuntola puretaan. Kaavamuutos on myös ristiriidassa viihtyisää ja sosiaalisesti toimivaa elinympäristöä koskevan sisältövaatimuksen kanssa. Kaavamuutos aiheuttaa kohtuutonta haittaa Asunto-oy Sepänsirkan asukkaille, sillä varjotutkielman mukaan uudisrakentaminen tulee pimentämään valtaosan yhtiön asunnoista varhaisesta iltapäivästä lähtien. Tämä voi aiheuttaa myös asuntojen arvon laskua. Uudisrakentaminen tulee vaarantamaan myös asunto-osakeyhtiön asukkaiden yksityisyyden suojan, koska uusi raken- Osoite Puhelinvaihde Telekopio Sähköposti Yliopistonkatu turku.hao@oikeus.fi PL 32, TURKU

2 2 (7) nus tulee sijaitsemaan yhtiön asuinrakennuksesta vain 24 metrin etäisyydellä, kapean kadun toisella puolella. Alueen liikenne on jo nyt vilkasta ja Sepänkadun pysäköintipaikat ovat arkisin täynnä. Kaavassa asetettu autopaikkavaatimus on kuitenkin väljempi kuin muissa keskustan alueen asemakaavoissa, mikä on yhdenvertaisen kohtelun vastaista. Kaavaratkaisu loukkaa yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta myös siksi, että ratkaisu ottaa huomioon ainoastaan tontin uuden omistajan ja korttelin 8 muiden taloyhtiöiden edut Asunto-oy Sepänsirkan kustannuksella. Asian käsittely ja selvittäminen Kaupunginhallitus on antanut lausunnon. Asunto-osakeyhtiö on antanut vastaselityksen. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus hylkää valituksen sekä vaatimuksen täytäntöönpanon kieltämisestä. Ratkaisun perustelut Vuorovaikutukseen ja asiantuntijalausuntoihin liittyvät valitusperusteet Kaavoituksen yhteydessä noudatettavasta vuorovaikutusmenettelystä sekä asiantuntijoilta pyydettävistä lausunnoista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa. Asiassa ei ole edes väitetty, että osallisille ja asianomaisille viranomaisille ei olisi varattu maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitettuja tilaisuuksia mielipiteiden ja lausuntojen antamiseen. Sen sijaan on esitetty päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä sillä perusteella, ettei yhtiön kaavahanketta vastustavia mielipiteitä eikä myöskään tiettyjen viranomaisten kaavaa vastustavia lausuntoja ole otettu huomioon. Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan yhtiö sekä useat yhtiön osakkaat erikseen ovat esittäneet kriittisiä ja hanketta vastustavia mielipiteitä kaavoituksen eri vaiheissa. Turun kaupunkikuvaneuvottelukunta, rakennusvalvonta sekä museokeskus ovat kaavamuutosehdotuksesta antamissaan lausunnoissa päättäneet olla puoltamatta kaavaehdotusta. Erityisesti kriittisiä näkökulmia on esitetty kaavamuutoksessa osoitettujen uudisrakennusten ympäristöön sopimattomista, liian suurista rakennusmassoista, rakentamisen tehokkuuksista sekä liian väljästä autopaikkavaatimuksesta. Kaavan laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Tämän vuoksi vuorovaikutus ei aina voi johtaa kaikkien esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen. Kaavoitusmenettelyssä osallisten ja eri asiantuntijaviranomaisten antamat lausunnot eivät sido kuntaa, vaan muodostavat osan asian valmisteluaineistosta. Kuultuaan osallisia ja asiantuntijoita kunta päättää kaavan sisällöstä harkintansa nojalla kuitenkin niin, että sen harkintavaltaa rajoittavat maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitut kaavan sisältövaatimukset. Kaavoitusmenettelyn laillisuutta ja menettelyssä toteutunutta vuorovaikutusta arvioitaessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännöksiä.

3 3 (7) Näin ollen, kun otetaan huomioon asiakirjoista ilmenevä selvitys kaavan laatimisen yhteydessä toteutuneista vuorovaikutusmahdollisuuksista sekä tiedottamisesta, kaavavalmistelulta edellytetty vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisesti. Kaava ei ole syntynyt valituksessa mainitulla tavoin virheellisessä järjestyksessä. Kaavan sisällön laillisuus Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Suomen perustuslain mukaan ketään ei ilman hyväksyttävää perustetta saa asettaa eri asemaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman asuntosuunnittelua koskevan määräyksen mukaan etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna, ellei asemakaavasta muuta johdu. Pääikkunan edessä tulee kuitenkin olla vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Pientalossa saa mainittu etäisyys tontilla tai rakennuspaikalla olla viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen pienempikin. Asemakaavamuutosalue Kaavamuutosalueena oleva korttelin 8 tontti 1 on m 2 :n kokoinen ja se sijaitsee Turun keskustassa, Sirkkalankadun ja Sepänkadun risteyksessä. Kaavaalueen katujen suuntaisilla sivuilla on 1800-luvulla rakennettuja 1-3 kerroksisia koulurakennuksia ja piha-alueella 1950-luvulla rakennettu asuntolarakennus. Muutoin alueella kasvaa tiheää puustoa. Samassa korttelissa on neljä muuta tonttia, jotka eivät kuulu kaavamuutosalueeseen. Tontilla 8 Sirkkalankadun varrella, samansuuntaisesti tontilla 1 sijaitsevien vanhojen rakennusten kanssa on vanhaa rakennuskantaa 1800-luvun loppupuolelta ja 1920-luvun alusta. Tontilla 7 on 1980-luvulla rakennettu 8-kerroksinen pistetalo ja tonteilla 5 ja 6 Itäisen Pitkäkadun varrella on kaksi 1960 luvulla rakennettua 9-kerroksista lamellikerrostaloa. Valittajana olevan Asunto-oy Sepänsirkan 8-kerroksinen lamellikerrostalo sijaitsee kaava-alueen itäpuolella kulkevan Sepänkadun toisella puolella, noin 24 metrin etäisyydellä kaava-alueelle suunnitellusta uudisrakennuksesta. Kaavaselostuksen mukaan kaavamuutosalueen lähiympäristön tonttien rakentamistehokkuus vaihtelee matalamman, vanhan rakennuskannan tehokkuusluvusta e= kerrostalotonttien tehokkuuslukuun noin e=2.0.

4 4 (7) Kaavamuutosalue on vuonna 2001 hyväksytyssä Turun yleiskaavassa 2020 kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Kaavamääräyksen mukaan alue varataan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Muutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Asemakaavassa kaavamuutosalue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Tontin Sirkkalankadun ja Sepänkadun suuntaisille sivuille on osoitettu II- ja III-kerroksisen rakennuksen rakennusala. Rakennusoikeus on k-m 2. Autopaikkavaatimus on 1 autopaikka 200 k-m 2 kohti. Kaavassa ei ole alueen rakennusten tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevia määräyksiä. Lähiympäristön rakennusten asemakaavassa osoitettu enimmäiskerrosluku vaihtelee kolmen ja yhdeksän kerroksen välillä. Kaavamuutoksen tarkoitus ja sisältö Kaavaselostuksen mukaan kaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta, ja sitä on perusteltu sillä, että kaavan mukaiselle toiminnalle ei ole enää ollut tarvetta. Kiinteistö on tarjottu myyntiin neuvottelumenettelyllä ja samanaikaisesti on käynnistetty asemakaavan muuttaminen. Kaavan tavoitteena on ollut saattaa kaava vastaamaan sekä uuden omistajan tarpeita että turvaamaan laadukas kaupunkiympäristöä täydentävä rakentaminen. Korttelin muilta kiinteistöiltä on kaavoitustyön alkuvaiheessa ja vielä kaavan luonnosvaiheessa vuonna 2013 tiedusteltu halukkuutta olla mukana kaavamuutoksessa. Muita halukkaita ei kuitenkaan ole ilmoittautunut. Kaavamuutoksessa korttelialue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Kaavaselostuksen mukaan tontin rakentamistehokkuus on e=2.2. Tontilla Sirkkalankadun suuntaisesti oleva vanha rakennus on osoitettu kaupunkikuvallisesti ja sivistyshistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr-1). Kaavamääräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton tyyliä. Julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennusluvasta on kuultava museoviranomaisia. Sepänkadun suuntaisesti rakennettu vanha rakennus on osoitettu historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr-2). Kaavamääräyksen mukaan pihasivuille sallitaan lapeikkunat. Muutoin purkamisen, lisärakentamisen ja muutostöiden osalta rakennusta koskevat kaavamääräykset ovat samat kuin edellä sr-1:n osalta on mainittu. Samaan linjaan edellä mainitun suojellun rakennuksen (sr-2) kanssa Sepänkadun suuntaiselle rakennusalalle on osoitettu enintään yhdeksänkerroksisen rakennuksen rakennusala, jonka rakennuksen toiseksi ylimmän kerroksen alasta 2/3 saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi (IX2/3). Rakennuksen rakennusoikeus on k-m 2. Rakennuksen tontin 5 vastaiselle sivulle ei saa sijoittaa ikkunoita. Tontin keskiosaan on osoitettu rakennusala myös toiselle yhdeksänkerroksiselle rakennukselle, jota koskevat samat kaavamääräykset kuin edellä. Korttelialueen uudisrakentamista koskevat muun ohella seuraavat kaavamääräykset: Parvekkeet eivät saa ulottua rakennusalan ulkopuolelle. Sepänkadun puoleisessa uudisrakennuksessa tulee välttää parvekkeiden suoraa suuntausta Sepänkadulle. Julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema saa olla enintään kahdeksannessa kerroksessa ja yhdeksännessä kerroksessa. Sepänkadun puoleiselle rakennusalalle rakennettavan rakennuksen ylin kerros tulee rakentaa vähintään

5 5 (7) 3 metriä rakennuksen julkisivulinjasta sisäänvedettynä Sepänkadun puolella. Rakennuksiin ei saa rakentaa ullakkoa. Kortteli- ja piha-aluetta koskevan määräyksen mukaan autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap/150 k-m 2. Tontille on lisäksi osoitettu kaksi piha-aluetta, joille saa rakentaa rakennusoikeutta ylittäen kaksi maanalaista kerrosta pysäköintiä varten (pi-maa-1). Kannen päällä olevat alueet tulee istuttaa soveltuvin osin. Tontin keskiosaan on osoitettu piha-alueen osa, jolla puuston kasvuedellytykset tulee turvata (s-1). Johtopäätökset kaavan laillisuudesta Suomen perustuslaista ilmenevä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää kaavoituksessa sitä, ettei alueiden omistajia aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita. Kaavamuutosalue on varsin suppea-alainen, sillä se koskee ainoastaan yhden maanomistajan tonttia. Kun kuitenkin otetaan huomioon kaavamuutoksen valmisteluaineistossa oleva selvitys, jossa on kaava-aluetta laajemmin selvitetty lähiympäristön tontinomistajien halukkuutta olla mukana kaavamuutoksessa sekä tutkittu mahdollisen täydennysrakentamisen sijoittamisen edellytyksiä korttelin alueella, kaavamuutoksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, elinympäristöön sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun on mahdollista arvioida muutosalueen suppea-alaisuudesta huolimatta. Tontille osoitettu rakentamistehokkuus on jonkin verran suurempi kuin ympäristön muilla tehokkaasti rakennetuilla kerrostalotonteilla. Kun kuitenkin otetaan huomioon tontin omistajalle asetetut, Sirkkalankadun ja Sepänkadun varren arvokkaita rakennuksia koskevat suojeluvelvoitteet, ympäristön rakennuksia jonkin verran korkeampaa rakentamistehokkuutta uudisrakennusten osalta voidaan pitää perusteltuna. Koska valitulle kaavaratkaisulle on tältä osin hyväksyttävät maankäytölliset syyt, kaavamuutos ei ole perustuslaissa turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastainen. Kaavan laillisuutta sekä kohtuullisuutta maanomistajia kohtaan arvioidaan ensisijaisesti suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan, ei tosiasialliseen tilanteeseen nähden. Kaavamuutoksessa arvokkaiksi arvioidut rakennukset on osoitettu suojeltaviksi ja uudisrakentamista on osoitettu vain Sepänkadun varteen ja korttelialueen keskelle. Uudisrakentaminen merkitsee olemassa olevan puuston osittaista kaatamista ja pihalla olevan 1950-luvulla rakennetun rakennuksen purkamista. Puustolla ei kuitenkaan ole osoitettu olevan erityisiä suojeltavia luontoarvoja eikä purettavalla rakennuksella suojeltavia arvoja. Kaavamuutosalueella ja sen lähiympäristössä oleva rakennuskanta on eri käyttötarkoituksista ja rakentamisajankohdista johtuen rakentamistehokkuutensa ja korkeutensa puolesta varsin monimuotoista. Vanha olemassa oleva rakennuskanta on matalampaa, kun taas vastaavasti uudemmat kerrostalot ovat selvästi korkeampia. Kaavamuutoksessa osoitetut kerroskorkeudet ja rakentamistehokkuus eivät olennaisesti poikkea samassa korttelissa jo olevasta sekä lähiympäristön muusta vastaavaan käyttötarkoitukseen osoitetusta rakennuskannasta. Kaavassa Sepänkadun varteen osoitettu uudisrakennuksen rakennusala sijaitsee valittajana olevan asunto-osakeyhtiön omistamaan asuinrakennukseen nähden Sepänkadun toisella puolella. Uudisrakennuksen etäisyys yhtiön asuinrakennuksen pääikkunoista ylittää huomattavasti rakentamismääräyskokoelmassa edellytetyn kahdeksan metrin vähimmäisetäisyyden. Parvekkeiden sijoitta-

6 6 (7) mista, ylimmän kerroksen sisäänvetämistä ja vesikaton ylintä korkeusasemaa koskevilla kaavamääräyksillä on myös pyritty vähentämään uudisrakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia naapureiden elinympäristöön sekä kaupunkikuvaan. Kaavoituksessa joudutaan sovittamaan yhteen erisuuntaisia maankäytön tavoitteita. Uudisrakentamisen osoittaminen vanhan kaupunkirakenteen keskelle ei ole mahdollista aiheuttamatta muutoksia elinympäristössä ja maisemakuvassa. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon kaavamuutoksen tarkoitus ja kaava-alueen sijainti, kaavamuutos turvaa rakennetun ympäristön erityisten arvojen säilymisen ja täyttää siltä edellytetyn terveellisen ja viihtyisän elinympäristön sisältövaatimuksen. Kaavamuutos ei aiheuta kenenkään elinympäristön sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Kaavan sisältövaatimus liikenteen järjestämisestä edellyttää muun ohella, että kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen johdosta tarvittavat autopaikat ovat järjestettävissä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai muissakaan säännöksissä ei ole määritelty kaavoittamisessa osoitettavien autopaikkojen vähimmäismäärää. Kaavamääräystä, joka koskee autopaikkojen lukumäärää suhteessa rakennettavaan kerrosalaan, on voimassaolevaan asemakaavaan nähden tiukennettu. Kun otetaan huomioon, että kysymyksessä oleva kaavamuutosalue sijaitsee Turun keskustan alueella, jossa myös kevyen liikenteen yhteydet ja julkisen liikenteen palvelut ovat käytettävissä, autopaikkojen määrää koskeva kaavaratkaisu ei ole lainvastainen. Kaavan toteuttamisesta aiheutuu väistämättä muutoksia näkymissä ja kaupunkikuvassa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tällaisten muutosten mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon tai asumisviihtyvyyteen ei kuitenkaan ole sellainen maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle aiheutuva kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Kaupunginvaltuuston päätös on lainmukainen. Kaupunginhallitus ei maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla ole määrännyt asemakaavaa tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaatimus päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä on siten hylättävä. Sovelletut oikeusohjeet Suomen perustuslaki 6 Maankäyttö- ja rakennuslaki 42 1 mom, 54 1, 2 ja 3 mom, 62, 63, 65 ja mom Maankäyttö- ja rakennusasetus 27, 28 ja 30 Kuntalaki 90 Suomen rakentamismääräyskokoelma G1, Asuntosuunnittelu, Määräykset ja ohjeet

7 7 (7) Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 momentin mukaan tähän päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa, saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä lukien. Selostus valitusluvan myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä on liitteenä. (Julkipanon jälkeen, valituslupa). Asian ratkaisijat Tuire Nurmio hallinto-oikeustuomari Heikki Toivanen hallinto-oikeustuomari Veronica Storträsk hallinto-oikeustuomari esittelijä Toimituskirjan oikeaksi todistaa Katja Peltola lainkäyttösihteeri