1) Vastaa lyhyesti esseevastauksena. Vastaustila ½ sivua / vastaus, yhteensä 1 sivu. max. 10 p.

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Yleinen tentti Virkamiesoikeus ( ) 5 op Arvosteluperusteet: 1) Vastaa lyhyesti esseevastauksena. Vastaustila ½ sivua / vastaus, yhteensä 1 sivu. max. 10 p. a) Kunnallisen viranhaltijan virkasuhde voi päättyä ilman irtisanomista ja irtisanomisaika. Kerro millä perusteilla näin voi tapahtua. KvhL 34 : Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun määräaika, joksi viranhaltija on otettu, on kulunut loppuun tai kun määrätehtävää varten otetun viranhaltijan tehtävä on suoritettu tai sijaiseksi otetun määräaikaisen viranhaltijan määräajasta riippumatta, kun toistaiseksi otettu viranhaltija palaa virantoimitukseen, jos toistaiseksi otetulla viranhaltijalla on lakiin tai virkaehtosopimuksen määräykseen perustuva ehdoton oikeus palata virantoimitukseen tai kun viranhaltijalle on virkasuhteen perusteella myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltijan oikeus sairausajan palkan saamiseen on päättynyt tai jos kunta on saanut työkyvyttömyyseläkepäätöksestä tiedon myöhemmin, tiedoksisaantikuukauden päättyessä tai sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltija täyttää 68 vuotta, jollei viranhaltijan kanssa sovita virkasuhteen määräaikaisesta jatkamisesta tai kun viranhaltijan 7 :n 3 momentissa tarkoitettua ehdollista valintaa ei vahvisteta, valinnan raukeamista koskevan päätöksen tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä lukien. Virkasuhteen purkaminen. Kommentti: Tästä tehtävästä sai maksimissaan 4,5 pistettä. Tehtävässä siis kysyttiin niitä tilanteita, joihin ei liity erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Virkasuhteen purkamiseen tämä tehtävä ei suoranaisesti liittynyt, mutta jos asian mainitsi, siitä sai 0,5 pistettä. b) Millä edellytyksillä kunnallinen viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen? KvhL 24 : Viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. Viranhaltija voidaan perustellusta syystä siirtää enintään vuoden määräajaksi oman työnantajan toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, edellyttäen, ettei viranhaltijan varsinainen palkka vähene. Viranhaltijaa on kuultava. Kommentti: Tästä tehtävästä sai maksimissaan 5,5 pistettä. Kyse oli siis sekä vakituisesta siirtämisestä että määräaikaisesta siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen. Tehtävässä haettiin edellytyksiä ja perusteita viranhaltijan siirtämiselle. Maksimipistemäärä tehtävästä oli 10 pistettä.

2 2) Kunta julisti alkaen haettavaksi hallintopäällikön viran. Hakuilmoitus julkaistiin kuntalain mukaisesti. Kunta oli hallintosäännössä asettanut hallintopäällikön viran kelpoisuusvaatimuksiksi soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon sekä perehtyneisyyden kunnallishallintoon. Viran hakuaika päättyi Virkaa haki määräaikaan mennessä 3 henkilöä, joista kukaan ei täyttänyt asetettuja kelpoisuusvaatimuksia. Kunta jatkoi viran hakuaikaa. Lopulta virkaa haki yhteensä 7 henkilöä. Loppusuoralle virantäytössä pääsivät ainoina kelpoisuusvaatimukset täyttävinä hakijoina A ja B. A oli suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon, pääaineena vero-oikeus. B oli koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, pääaineena taloushallinto. A:lle oli kertynyt työkokemusta kunta-alalta yhdeksän kuukauden verran sosiaalitoimen toimistosihteerinä. B oli toiminut kunnanvaltuutettuna edellisellä valtuustokaudella. Kunnanjohtaja valitsi virkaan B:n suorittamatta ansiovertailua. Arvioi tapausta kunnallista virantäyttöä koskevien säännösten valossa. Toimiko kunta edellä esitetyissä tilanteissa lainsäädännön mukaisesti? Jos ei, niin miten tilanteissa olisi tullut toimia? Perustele vastauksesi. Vastaustila 1 sivu. max. 10 p. Viran hakuajan on oltava vähintään 14 kalenteripäivää (KvhL 4.1 ). Tapauksessa ei toimittu sen mukaisesti. Virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää hakuajan jatkamisesta. Uutta hakumenettelyä koskevassa ilmoituksessa on mainittava, otetaanko aikaisemmat hakemukset huomioon (KvhL 4.2 ). Se, että hakijoita ensimmäisellä kerralla oli vain kolme eivätkä he täyttäneet kelpoisuusvaatimuksia, antoi kunnalla perustellun syyn jatkaa hakuaikaa. Siinä kunta toimi oikein. Kunnan olisi kuitenkin tullut ilmoittaa, huomioidaanko aiemmat hakemukset. 4 pistettä. Kunta voi itse esimerkiksi hallintosäännössä asettaa erityisiä kelpoisuusvaatimuksia (KvhL 6.1 ), joten tältä osin kunta toimi oikein asettaessaan viran erityisiksi kelpoisuusvaatimuksiksi soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon sekä perehtyneisyyden kunnallishallintoon. Korkeakoulututkinnon soveltuvuutta tulee arvioida ensi sijassa tutkinnon sisällön vastaavuutta suhteessa virkatehtävien edellyttämiin tietoihin ja taitoihin eli virkatehtävien edellytyksiin. Perehtyneisyys on eri asia kuin käytännön kokemus. Henkilö voi perehtyä tehtäviin myös muutoin kuin hoitamalla vastaavia tehtäviä käytännössä. Sekä A:n että B:n tutkinnot olivat ylempiä korkeakoulututkintoa ja annettujen tietojen perusteella niiden voitiin katsoa olevan virkaan soveltuvia. A:lla voidaan katsoa olevan perehtyneisyyttä kunnallishallintoon (9 kuukautta toimistosihteerinä kunnassa). B on puolestaan toiminut useamman vuoden valtuutettuna ja sitä kautta hankkinut perehtyneisyyttä kunnallishallintoon. Kunnan tulkinta siitä, että hakijat täyttivät kunnan asettamat erityiset kelpoisuusvaatimukset, oli oikein. Virantäytössä tulee soveltaa yleisiä nimitysperusteita (PL : taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto) ja hakijoiden ansioita tulee arvioida ja vertailla nimitysperusteiden valossa. Kunta ei suorittanut ansiovertailua, mikä oli väärin. 6 pistettä. Kommentti: Tehtävässä oli useita kohtia, jotka piti osata huomioida. Alkuun tuli arvioida itse hakumenettelyä (hakuaikaa ja viranhaun jatkamista). Sen jälkeen tuli arvioida, oliko kunnalla oikeus itse asettaa erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Erityisten kelpoisuusvaatimusten osalta tuli ilmaista, miten soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai perehtyneisyyttä kunnallishallintoon tulisi arvioida ja lyhyesti pohtia, täyttivätkö hakijat nämä edellytykset (jos olet tässä kohtaa perustellut eriävän mielipiteesi, olet saanut pisteitä). Lopuksi tuli huomioida ansiovertailun puuttuminen. Maksimipistemäärä tehtävästä oli 10 pistettä.

3 3) Ympyröi oikea vaihtoehto! Oikeasta vastauksesta saat 1 pisteen, väärästä vastauksesta vähennetään 0,5 pistettä. Jos ympyröit enemmän kuin yhden vaihtoehdon, sinulta automaattisesti vähennetään 0,5 pistettä, vaikka olisitkin ympyröinyt myös oikean vastauksen. max. 10 p. 1. Valtiosääntöoikeudellinen virkamieshallinnon periaate merkitsee, että: a) julkista hallintotehtävää ei voi antaa muulle kuin viranomaiselle. b) julkista valtaa voivat käyttää pääsääntöisesti vain viranomaiset ja virkamiehet. c) virkamies ei voi hoitaa muita kuin julkisen vallan käyttöä vaativia virkatehtäviä. K: Lähtökohtaisesti vain viranomaiset ja virkamiehet voivat käyttää julkista valtaa. Tällöin puhutaan virkamieshallinnon periaatteesta. Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle (PL ). 2. Mikä seuraavista virkamiehen virantoimitusvelvollisuuteen liittyvistä väittämistä on oikein: a) virkamiehen tulee noudattaa työnantajan virkakäskyjä kyseenalaistamatta niiden lainmukaisuutta. b) virkamiehen riippumattomuus ja puolueettomuus on sovitettava yhteen virantoimitusvelvollisuuden kanssa. c) virkamies voi poiketa lainalaisuusperiaatteesta hoitaessaan julkisen vallan käyttöä vaativia tehtäviä. K: Virkamiehen tulee olla riippumaton ja puolueeton. Vaikka virkamiehellä on virantoimitusvelvollisuus, niin se ei tarkoita sitä, että virkamiehen tulisi noudattaa esimerkiksi esimiehen selvästi lainvastaista virkakäskyä. 3. Kunnallisen työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan: a) kunnan tai kuntayhtymän omistaman liiketoiminnan luovuttamista toiselle työnantajalle siten, että henkilöstö ei siirry luovutuksensaajalle. b) kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttamista yksityiselle työnantajalle siten, että virkasuhteisen henkilöstön voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet pysyvät samana tai samankaltaisina. c) kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. K: KvhL Liikkeenluovutuksessa kunnan toiminnallinen osa luovutetaan toiselle työnantajalle ja luovutettava osa pysyy samana. Virkamiehet siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen, mutta jos kyse on yksityisestä työnantajasta, ei virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet pysy enää samana, sillä virkasuhde muuttuu työsuhteeksi. 4. Mikä seuraavista erivapautta koskevista väittämistä on oikein: a) valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden valtioneuvoston asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista. b) kunta voi myöntää erivapauden kunnan itse asettamista kelpoisuusvaatimuksista, mutta ei lailla tai asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista. c) valtioneuvosto voi erityisistä syistä myöntää erivapauden yleisten nimitysperusteiden soveltamisesta.

4 K: Erivapaus on yksittäistapauksessa myönnettävä poikkeus kelpoisuussäännöksistä. Katso valtion virkamieslain 8.5. Lähtökohtaisesti kunnallisessa virantäytössä ei ole erivapauden myöntämistä (pl. pari hyvin poikkeuksellista, lakiin perustuvaa tilannetta). Kunnan on noudatettava yhtä lailla itse asettamiaan kelpoisuusvaatimuksia kuin lailla tai asetuksella asetettuja. Se, että joissain tilanteissa kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa (esim. määräaikaisten sijaisten kohdalla) ei tarkoita erivapauden myöntämistä. 5. Virkamiehen neutraliteettioikeus merkitsee sitä, että: a) virkamiehen on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja puolueettomasti. b) virkamies ei ole velvollinen suorittamaan sallitun lakon tai työsulun alaisia tehtäviä. c) virkamiehellä on lähtökohtaisesti samat perusoikeudet kuin kellä tahansa. K: Neutraliteettioikeus liittyy työtaistelutoimenpiteisiin ja virkamiehen asemaan niissä. Virkamies ei ole velvollinen suorittamaan esimerkiksi sallitun lakon tai työsulun alaisia tehtäviä (ks. esim. valtion virkaehtosopimuslaki 11, Virkamiesoikeuden perusteet 2013, s. 246). 6. Viranhaltija oli irtisanottu viranhaltijasta johtuvalla irtisanomisperusteella. Viranhaltija haki muutosta irtisanomista koskevaan päätökseen ensin oikaisuvaatimuksella ja sitten kunnallisvalituksella. Lopulta korkein hallinto-oikeus kumosi kunnan tekemän päätöksen sillä perusteella, ettei kunnalla ollut laissa säädettyä perustetta irtisanomiselle. Mikä seuraavista väittämistä on oikein: a) kunnan ei tarvitse ottaa viranhaltijaa takaisin, mutta kunnalla on velvollisuus maksaa korvaus virkasuhteen laittomasta irtisanomisesta. b) viranhaltijalla on oikeus palata virkaansa. c) kunnalla ei ole velvollisuutta korvata menetettyjä ansioita, vaikka viranhaltija palaisi takaisin virkaansa. K: KvhL 44.1 : Viranhaltijan virkasuhde jatkuu katkeamattomana, jos virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomistai purkamisperustetta. Kyse oli siis jatkuvuusperiaatteesta. Viranhaltijalla on oikeus palata virkaansa eikä hänen virkasuhteensa katkea, jos hänet on irtisanottu perusteettomasti. Viranhaltijalle maksetaan viipymättä virkasuhteen lainvastaisen päättämisen johdosta saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio vähennykset huomioituna. 7. Jos kunta harkitsee taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osaaikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista, työnantajan katsotaan täyttäneen YTneuvotteluvelvoitteensa: a) kun neuvotteluja on käyty 14 päivän ajanjaksona niiden alkamisesta lukien. b) kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta lukien. c) neuvottelujen kesto on riippuvainen irtisanomisen, osa-aikaistamisen tai lomauttamisen laajuudesta. K: Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoimintamenettelystä kunnissa 13. Neuvottelujen kesto riippuu asian laajuudesta. Esim. Jos työnantajan harkitsema irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen kohdistuu alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävä lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen

5 neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty 14 päivän ajanjaksona niiden alkamisesta lukien. 8. Valtion virkamieslain mukainen virkamiehen moitittavaan toimintaan liittyvä varoitus on: a) irtisanomista edeltävä välttämätön toimenpide, jolla annetaan virkamiehelle mahdollisuus korjata menettelynsä. b) vapaamuotoinen kurinpitotoimenpide, jossa virkamiestä ei tarvitse kuulla ennen varoituksen antamista. c) kirjallinen toimenpide, joka pitää perustella. K: Valtion virkamieslain 24 :n mukaan virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Valtion virkamieslain mukainen varoitus on muodollisesti erillään yksilöperusteisesta irtisanomisesta ja sen antaminen ei siis ole irtisanomisen edellytys, vaikkakin aiemmin annettu varoitus voidaan ottaa huomioon arvioitaessa irtisanomiskynnyksen täyttymistä. Valtion virkamieslain mukainen varoitus tulee antaa kirjallisesti ja se on perusteltava. Kunnallishallinnossa varoitus on selvemmin irtisanomiseen liittyvä valmisteleva toimi (ks. KvhL 35.3 : Viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä). 9. Viranhaltija V oli valittu määräaikaiseen virkasuhteeseen. Hänestä alkoi kuitenkin tuntua, ettei hän haluaisi enää työskennellä kunnan palveluksessa. Viranhaltija ei ollut varma, miten hänen tulisi toimia, joten hän kysyi neuvoa kaveriltaan. Kaverin mukaan: a) määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, joten määräaikaista virkasuhdettakaan ei voi irtisanoa ilman työnantajan suostumusta. b) viranhaltijalla on oikeus irtisanoutua milloin tahansa määräajan kuluessa. c) viranhaltijalla tulee olla perusteltu syy irtisanoa määräaikainen virkasuhde. K: Sekä viranomaisella että virkamiehellä/viranhaltijalla on oikeus irtisanoa palvelussuhde niillä perusteilla, jotka kummallakin osapuolella on normaalisti käytettävissään (Virkamiesoikeuden perusteet 2013, s. 297). Virkamiehellä/viranhaltijalla on oikeus irtisanoutua määräajan kuluessa (vrt. työsopimuslaki). 10. Hakija X jätti hakemuksensa talousjohtajan virkaan sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta viran hakuaikana, joka päättyi Hakija toimitti kopion tutkintotodistuksestaan 18.10, sillä hän sai tutkintotodistuksen yliopistolta vasta Dekaani oli allekirjoittanut tutkintotodistuksen Mikä seuraavista väittämistä on oikein: a) Hakija tulee huomioida virantäytössä, sillä hänen kelpoisuutensa on täyttynyt hakuaikana. b) Hakijaa ei huomioida virantäytössä, sillä kelpoisuutta ei voi todistaa enää hakuajan jälkeen. c) Hakijan ei katsota olevan virkaan kelpoinen, sillä kelpoisuutta koskeva selvitys olisi tullut antaa hakuaikana. K: Hakijan kelpoisuus oli täyttynyt hakuaikana, sillä dekaani oli allekirjoittanut tutkintotodistuksen hakuaikana (15.10). Viranhakijalla on oikeus hallintolain mukaisesti täydentää hakemustaan (kelpoisuuden on kuitenkin tullut täyttyä hakuaikana). Maksimipistemäärä tehtävästä oli 10 pistettä. Lisätietoja antaa yliopisto-opettaja Maria Ovaska (maria.ovaska@uef.fi). Ota ensisijaisesti yhteyttä sähköpostilla, jos on jotain kysyttävää tentistä tai arvosteluperusteista.